Globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalainen valmistava teollisuus voi parantaa kilpailukykyään vain kyseenalaistamalla perinteiset toimintatapansa.
̶ Jokaisen valmistavan teollisuuden yrityksen pitäisi pysähtyä tarkastelemaan kriittisesti perinteisiä toimintatapojaan, sillä globalisaatio ja digitalisaatio muuttavat rajusti yritysten liiketoimintaympäristöä. Murroskohdassa tarvitaan luovaa ajattelua, ideointikykyä, aloitteellisuutta, aktiivista oppimista sekä monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitoa, sanoo VTT:n Professor of Practice Nando Malmelin.
Malmelin ja VTT:n tutkimuspäällikkö Katri Valkokari rohkaisevat teollisuusyrityksiä uudistumaan kolmen avainperiaatteen avulla:
Kyseenalaista perinteet, oletukset ja vakiintuneet ajattelutavat
Kilpailukykyä syntyy aineettoman pääoman eli ideoiden ja uusien ajattelutapojen avulla, joten henkilöstön luovuus täytyy vapauttaa. Pitää uskaltaa olla rohkea tehdäkseen jotain toisin kuin ennen.
Kehitä uusia yhteistyöalustoja ja dynaamisia ekosysteemejä
On saatava aikaan uudenlainen yhteisen tekemisen malli, joka perustuu kokeilemiseen ja erilaisista toimijoista koostuviin verkostoihin. Kokeiluihin sisältyy aina epäonnistumisen mahdollisuus, mutta sekin vie osaltaan asioita eteenpäin.
̶ Hyvä esimerkki valmistavan teollisuuden yritys- ja tutkimusekosysteemistä on Reboot Finland IoT Factory -projekti, jossa tehtaat toimivat IoT-tuotteiden innovaatioalustoina, Valkokari kertoo.
Uudista strategiat, liiketoimintamallit ja johtamisjärjestelmät
̶ Strateginen johtaminen ei saa olla yksipuolista. Siinä pitää säilyttää tasapaino nykyisten prosessien tehostamisen ja uusien ratkaisujen kehittämisen välillä, Malmelin muistuttaa.
Useat aiemmin yksinomaan tuotteiden valmistukseen keskittyneet teollisuusyritykset ovat luoneet uutta liiketoimintaa palveluista. Uudistuminen edellyttää oppimista sekä ajattelun, toimintamallien ja johtamisen muutosta.
̶ Hackatonien, living labien, test bedien ja muiden kokeilujen suosio osoittaa, että yritykset ovat jo huomanneet muutostarpeen ja osaavat käyttää uusia toimintatapoja, Valkokari toteaa.
Kaksi polkua kohti liiketoiminnan murrosta
Teollisuusyritykset voivat Valkokarin mukaan hyödyntää liiketoiminnan murroskohtia joko tarjoamalla asiakkailleen kokonaistehokkuutta palveluna tai yhdistämällä eri lähteistä saatavaa dataa ratkaisuiksi ja palveluiksi.
Kokonaistehokkuutta voi lisätä etäkäytön, monitoroinnin ja optimoinnin avulla, ja tietointensiivistä palveluliiketoimintaa voi kehittää yhdessä datan integrointiin erikoistuneen kumppaniverkoston kanssa.
Haasteena kummallakin polulla on olemassa olevien totuuksien kyseenalaistamisen taito sekä riittävän ketteryyden saavuttaminen. Liiketoiminnan murros edellyttää aina myös muutoksia toimintaympäristössä, omassa ja asiakkaiden ajattelussa.
Päivitä strategiaa jatkuvasti
̶ Ei riitä, että strategiaa mietitään kerran vuodessa. Sitä pitää arvioida jatkuvasti, koska maali on jatkuvassa liikkeessä, Malmelin tähdentää.
Teollisuusyritykset voivat luoda kasvua hakeutumalla uusille toimialoille ja markkinoille sekä etsimällä uusia asiakkaita. Jatkuvaa uudistumista saadaan aikaan suunnitteluosaamisella sekä hylkäämällä vanhat toimintamallit, ja tuloksentekokykyä sekä tehokkuutta parannetaan uudistamalla tuotantoa ja valmistusta.
