Liikenteen murros ei ole enää teknologiasta kiinni. Sähköautojen toimintamatkat kasvavat, akku- ja polttokennolentokoneita odotetaan matkustajaliikenteeseen vielä 2020-luvulla ja autonomiset toiminnallisuudet tulevat niin autoihin kuin kuljetusrobotteihinkin. Siirtymä kohti vähähiilistä liikennettä ei kuitenkaan toteudu vastentahtoisesti, vaan tarjolla on oltava pakkopullan sijaan aidosti toimivia ratkaisuja.
Kansainvälinen CO2-sääntely, energiamarkkinoiden epävarmuus ja tuoreimpana Venäjän sota Ukrainassa puskevat nyt liikenteen vihertyvää käyttövoimamurrosta eteenpäin entistä kovemmin. Kuluva vuosi on konkreettisesti osoittanut, että vähähiilisten käyttövoimaratkaisujen suosio kasvaa nopeasti, kun niiden taloudellinen kannattavuus paranee. Liikenteen sähköistyminen kulkee käsi kädessä tiukentuvan sääntelyn ja muuttuvan kustannuslogiikan kanssa.
Uusien henkilöautojen ja paikallisbussien sähköistyminen alkaa jo olla arkea, mutta raskaan liikenteen, meriliikenteen ja lentoliikenteen osalta tarvitaan isompi viuhka vaihtoehtoja. Bio- ja sähköpolttoaineet, biometaani, vetypolttokennoihin perustuvat sähköiset ratkaisut sekä meriliikenteessä mm. ammoniakki ja vety ovat myös tärkeä osa liikenteen kokonaismurrosta. Akku- ja polttokennopohjaiset sähkölentokoneet aloittavat matkustajaliikenteen 10 vuoden kuluessa muutaman sadan kilometrin matkoilla kuljettaen noin 10-20 matkustajaa.
Uusia ratkaisuja kehitetäänkin nyt kiihtyvää vauhtia niin kuluttajien kuin teollisuudenkin tarpeisiin. Me VTT:llä olemme päättäneet investoida Espooseen rakennettavaan liikenteen puhtaiden käyttövoimaratkaisujen pilotointikeskukseen.
Liikenteen uudet innovaatiot kiinnostavat kuluttajia, mutta mukavuudesta ei haluta tinkiä
Liikenteen murroksessa ei ole kyse pienen piirin intoilusta tavalliselle kansalaiselle liian kalliiden tai huonosti soveltuvien läpimurtoteknologioiden äärellä. Muutos perustuu ratkaisuihin, jotka aidosti palvelevat käyttäjiä. Liikennejärjestelmän kannalta murros edellyttää käyttäjälähtöisyyttä ja eri liikkumisratkaisujen ketterää yhdistämistä.
Uusiin teknologioihin ja liikkumisen ratkaisuihin suhtaudutaan pääosin avoimesti ja uteliaasti, ja mitä paremmin käyttäjät huomioidaan suunnittelun alusta asti, sitä helpommin liikkumisen uudet muodot soljahtavat osaksi arkeamme.
Liikennejärjestelmän kannalta murros edellyttää käyttäjälähtöisyyttä ja eri liikkumisratkaisujen ketterää yhdistämistä.
Autoteollisuudessa alustamalli kiihdyttää innovaatioita ja tuo markkinoille uusia pelureita. Vaikka scifi-elokuvista jo vuosikymmenten ajalta tutut robottiautot eivät ole korvanneet ihmistä kuljettajana, autonomiset toiminnallisuudet ovat eri muodoissa osa arkeamme. Autonomisia ominaisuuksia tulee jatkuvasti lisää henkilöautoihin, ja moni on jo kohdannut kauppakasseja kuljettavan robotin. Lähitulevaisuudessa auton ohjelmistoja voidaan päivittää samaan tapaan kuin kännykän, ja autoihin voidaan mahdollisesti lisätä käteviä uusia ominaisuuksia muutamalla klikkauksella.
Lisäksi sähköajoneuvoissa on myös valtavasti virtaa käytettävissä verrattuna aiempiin autoihin - ja tämä avaa uusia mahdollisuuksia. Ns. V2G -tekniikan avulla virtaa voidaan syöttää myös autosta takaisin verkkoon. Sähköajoneuvon akun energialla voisi pyörittää vaikkapa kaikkia kesämökin sähkötarpeita normaalin mökkireissun aikana.
Kaupungit kohtaavat valtavan haasteen, mutta niiltä löytyy myös avaimet muutokseen
Käyttäjien tarpeisiin vastaaminen vaatii kaupungeilta paljon. Kalliit investoinnit kankeisiin runkolinjoihin eivät riitä, vaan liikennejärjestelmää kehitettäessä on varmistettava, että reitit, aikataulut ja eri liikennevälineet vastaavat joustavasti todellisiin tarpeisiin. Esimerkiksi raideliikenne vie matkustajan vain asemalle asti, mutta on tärkeää varmistaa, että myös kotimatkan viimeiset minuutit sujuvat vaivattomasti. Hyvä esimerkki on Tampereella kokeiltava Roboriden ja VTT:n robottibussi, joka tuo yhä enemmän kaupunkilaisia uuden raitiovaunulinjan piiriin
Sähköisen liikenteen yleistyminen edellyttää toimivaa latausinfrastruktuuria sekä yksityisautoilijoiden että julkisen liikenteen tarpeisiin. Myös katukuvaan viime vuosina ilmestyneet sähköpotkulaudat, kuljetusrobotit ja droonit synnyttävät uusia liikkumisen mahdollisuuksia, mutta tuottavat myös päänvaivaa kaupungeille. Muutoksen nopeus edellyttää ketteryyttä luvitukselta ja kaavoitukselta. Tärkeä apu murroksessa ovat dataan pohjautuvat mallinnus- ja simulaatiotyökalut, joiden avulla esimerkiksi latausverkosto voidaan räätälöidä vastaamaan liikennevirtoja ja kaupunkilaisten tarpeita.
Liikenteen murroksesta on lupa innostua, mutta samalla tulee huolehtia tasavertaisuudesta ja siitä, että liikennejärjestelmää kehitettäessä huomioidaan erilaiset olosuhteet ja käyttäjät.
Liikenteen murros kuuluu kaikille
Liikenteen murroksesta on lupa innostua, mutta samalla tulee huolehtia tasavertaisuudesta ja siitä, että liikennejärjestelmää kehitettäessä huomioidaan erilaiset olosuhteet ja käyttäjät. Meillä Suomessa on paljon monipuolista osaamista liikenteen alalta, oli kyse sitten vaativissa talviolosuhteissa toimivista antureista, luotettavasta ja turvallisesta tietoliikenteestä, vihreistä sähkö- ja vetyteknologioista tai suuriin datamassoihin pohjautuvista simulaatioista.
Tarvitsemme tulevaisuudessakin ratkaisuja sekä kuhiseviin kaupunkeihin, teollisuuden tarpeisiin että haja-asutusalueille ja talvikeleihin. Osaamistamme tarvitaan, jotta tulevaisuuden innovaatiot toimivat myös meidän ilmasto-oloissamme.
