Kesäharjoittelijoidemme blogi kokoaa yhteen nuorten työntekijöidemme kokemuksia VTT:llä työskentelystä. Ensimmäisen blogitekstin kirjoittaja Tarusisko Hirvenoja työskentelee Nanodevices-tiimissämme tutkimusharjoittelijana.
Epäilysten tunteista onnistumisen riemuihin
Omien taitojen epäilyä, teorian opettelua, uusien asioiden määrästä häkeltymistä, hermostusta asioiden tekemisestä ensimmäistä kertaa yksin, turhautumista kaiken mennessä pieleen ja lopulta ylpeyttä ensimmäisistä valmiista näytteistä. Kaikkia näitä tunteita on mahtunut ensimmäisiin kuukausiini VTT:llä. Uusien asioiden määrä oli varsinkin alkuun niin valtava, että kotiin päästyä väsytti eikä iltaisin jaksanut paljoa muuta tehdä kuin maata sohvalla. Mutta se tunne, kun lopulta omalla näytöllä näki ensimmäiset kuvat onnistuneista näytteistä, on aika mieletön. Siinä kohtaa olisi vain halunnut kiertää esittelemässä kuvia kaikille vastaantulijoille. Minä itse suunnittelin ja toteutin nuo pienen pienet rakenteet!
Aloittaessani kesätyöni tutkimusharjoittelijana mikro- ja nanoteknologiakeskus Micronovassa omien taitojen epäily oli vahvimpana tunteena. Odotetaanko minun tekevän tuo kaikki, miten ikinä opin kaiken tuon? Onneksi ohjaajan kanssa tehtävät saatiin jaettua järkeviin ja konkreettisiin vaiheisiin, joita lähdettiin toteuttamaan yksi kerrallaan. Ajan kuluessa olenkin huomannut, että oppimista tapahtuu melkeinpä huomaamatta, kun vain rohkeasti aloittaa tekemisen. Apua ja ohjeita on saanut aina tarvittaessa. On ollut hienoa tuntea itsensä tasavertaiseksi tiimin jäseneksi, vaikka omat tiedot ja taidot ovat vielä kaukana vuosia tätä työtä tehneiden tutkijoiden tiedoista ja taidoista.
Uusien taitojen oppimista ja jännittävien hetkien kokemista puhdastilatyöskentelyssä
Työhöni kuuluu paljon puhdastilassa tehtävää työtä, ja jännittävimpiä hetkiä ovatkin olleet ne, kun olen ensimmäistä kertaa mennyt ihan yksin tekemään jonkin prosessin osan. Samat työvaiheet on aina käyty ohjaajan kanssa läpi useampaan kertaan, mutta niiden tekeminen ensimmäistä kertaa ilman valvojaa, on hermostuttavaa. Kokeelliseen työhön kuuluu vahvasti myös se, että aina jotain menee pieleen. Useimmiten se myös tapahtuu silloin, kun haluaisi kaiken menevän mahdollisimman sujuvasti. On helppoa suunnitella käyttävänsä aamupäivän puhdastilassa tiettyä prosessia tehden, mutta käytännössä suunnitelmat eivät aina toteudu. Tai vaikka prosessi periaatteessa toimisi kuten pitäisi, lopputulos ei aina näytä siltä miltä pitäisi. Puhdastilatyö opettaa kärsivällisyyttä, sillä joskus projektin seuraavaan vaiheeseen siirtyminen voi kestää viikkoja.
Kesä on mennyt uskomattoman nopeasti ja tuntuu kääntyvän loppua kohti juuri kun on päässyt kunnolla vauhtiin. Kesätyö VTT:llä on tarjonnut monipuolisia kokemuksia ja monia uusia tuttavuuksia. Alussa en oikeastaan edes tiennyt, mitä odottaa, mutta mitä enemmän olen päässyt tekemän, sitä enemmän olen innostunut. Olen oppinut vaikka kuinka paljon kaikkea uutta, vaikka välillä onkin ollut epämiellyttäviä ja haastavia tilanteita. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi olen saanut paremman käsityksen siitä, mitä haluan jatkossa tehdä. Kesä on ollut kokonaisuudessaan hieno ja antoisa kokemus!
Kirjoittaja opiskelee teknillistä fysiikkaa LUT Yliopistossa. Hän työskentelee VTT:llä tutkimusharjoittelijana Nanodevices-tiimissä.
