Maailma on hyvässä jamassa ja vieläkin parempaa on tulossa. Tätä faktoihin pohjautuvaa ilosanomaa levitti edesmennyt ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä Hans Rosling. Hänen elämänsä ja hänen jälkeensä jättämä henkinen perintö ovat upea vastavoima kyynisille populistisille ja kohua tavoitteleville somettajille. Roslingin pääviesti on jotakuinkin se, että asiat ovat maailmassa paljon paremmin kuin mitä Facebookista, lehdistä ja yleisestä uutisvirrasta voisi uskoa. Uskomattoman lyhyessä ajassa ihmisten elämä ympäri maailman on parantunut radikaalisti: ihmiset elävät pitempään terveempinä, koulutustaso tai pääsy koulutukseen on parantunut ympäri maailman. Toivo elää vieläkin paremmasta.
Mietin, mitä voimme tehdä tulevaisuudesta vieläkin parempi. Ajatukseni kiteytyvät kolmeen asiaan: mahdollisuuksiin, osaamiseen ja uteliaisuuteen.
Aloitetaan mahdollisuuksista. Usein sanotaan, että elämme murroskautta ihmiskunnan historiassa. Väitän, että ihminen on aina murroksen keskellä, onpa kyseessä ollut luonnonkatastrofi, sota tai muu kriisi. Ratkaisevaa on aina ollut se, miten ihminen on asennoitunut murroksiin. Pakenemmeko vai jäämmekö taistelemaan tai selvittämään mistä on kyse? Ihmiskunta on ainakin historiallisena keskiarvona onnistunut näkemään murrokset tilanteina, joita kannattaa tutkia tarkemmin ja etsiä niistä mahdollisuuksia. Miksipä nyt ei toimittaisi samalla tavalla?
Vaikka monet asiat ovat paremmin, meillä on monia haasteita ratkottavana. Ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen ja resurssien loppuminen ovat akuutteja ja globaaleja haasteita. Ratkaisevaa ihmiskunnalle on jatkossakin asennoituminen. Me VTT:llä olemme päättäneet nähdä haasteet mahdollisuuksina ja etsiä niihin ratkaisuja ja luoda kasvua. Tänä vuonna otetaan suurempia askelia kohti tulevaisuutta kuin koskaan aiemmin – ja tehdään asioita, joita ei vielä viime vuonna osattu edes kuvitella. Muun muassa tekoäly ja sen soveltaminen kehittyvät sellaista vauhtia, ettei asiaan vihkiytymättömillä taida olla siitä kuin pieni käsityksen häivähdys.
Amerikkalainen tulevaisuudentutkija Roy Amara on sanonut, että meillä on tapana yliarvioida teknologisen murroksen vaikutukset lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida ne pitkällä aikavälillä. Luulen kuitenkin, että tällä hetkellä aliarvioimme niitä myös lyhyellä aikavälillä, sillä elämme monella tapaa eksponentiaalisen kehityksen ja mahdollisuuksien aikaa.
Toinen asia, jolla voimme tehdä tulevaisuudesta entistäkin valoisamman, on osaaminen. Siihen Suomen hyvinvointi pohjautuu pitkälti, ja meidät on arvioitu maailman seitsemänneksi innovatiivisimmaksi maaksi Bloombergin innovaatioindeksissä. Tipuimme kaksi pykälää edellisestä vuodesta, mutta ei tehdä tästä kuitenkaan trendiä. Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportissa sijoitimme neljänneksi. Kummassakin yhteydessä kiiteltiin koulutustasoamme ja sitä, että meillä on runsaasti teknisiä osaajia ja tieteentekijöitä.
Tieteen ja teknologian hyödyntämiseen tarvitaan osaamista, soveltamista ja tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä ja toimimista uudenlaisissa, rajat ylittävissä ekosysteemeissä.
Tekoäly disruptoi useita eri elämän osa-alueitamme lähivuosina ja muuttaa perinteiset tavat tehdä bisnestä ja koko työelämän. Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää riittävää mahdollisuuksien ymmärtämistä. Koodarien lisäksi analytiikan, automaation, robotiikan ja tekoälyn osaajia tarvitaan koko ajan lisää. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen ja soveltaminen vaatii teknologian lisäksi muunlaista lähestymistä, kuten vaikkapa psykologista tai sosiologista ymmärrystä.
Meidän jokaisen velvollisuus on oppia uutta, jotta pysymme muutoksessa mukana. Minäkin olen taas alkanut suorittaa tukun tekoälyverkkokursseja – uuden oppimisen lisäksi on ollut hauskaa tehdä jotain aivan uudenlaista.
Kolmas asia, jota me tulevaisuudessa tarvitsemme, on monella tapaa tärkein ydin asia: jäljen jättäminen historiaan edellyttää uteliaisuutta ja rohkeutta. Rohkeutta sekä kokeilla että epäonnistua. Epäonnistuminen ei ole tärkein asia, vaan virheistä oppiminen. Vain uteliaasti kokeilemalla kehitämme uutta. Utelias kokeileminen ja epäonnistuminenkin vievät kehitystä eteenpäin, kunhan opimme virheistämme.
Me VTT:llä uudistumme jatkuvasti. Emme voi tuudittautua siihen, että pysymme maailman huipulla, vaikka meillä on varmasti paljon Suomen parhaita aivoja käytössämme. Tänä keväänä olemmekin vieneet onnistuneesti läpi ketterän innovoinnin ohjelman iBexin, joka tulee sanoista ”Innovative business to solve exponential problems”. Ohjelmassa olemme kokeilleet ketterää tapaa innovoida.
Teknologisen kehityksen tahti on tällä hetkellä hurja, ja me aiomme pysyä siinä mukana – tai itse asiassa toivottavasti toimia siinä esikuvana muille. Olemme aina toimineet onnistuneesti tutkimuksen ja liiketoiminnan välimaastossa. Emme olisi onnistuneet siinä, ellemme olisi uudistaneet osaamistamme jatkuvasti. Emme pystyisi luomaan lisäarvoa yhteiskunnalle ja hyötyä yrityksille, jos emme muuttaisi toimintatapojamme ja olisi valmiita myös astumaan kohti tuntematonta.
Rohkeasti uudistumalla myös tutkimuslaitos, jolla on 76 vuoden historia, voi pysyä kehityksen kärjessä. Kyse on uteliaisuudesta oppia uutta ja kyvystä luovaan ajatteluun. Jokainen meistä voi tehdä sen yksilönä ja toimia muutosvoimana organisaatiossaan.
