Rakennusalan konferenssin jatkoilla keskustellaan hiilineutraaliudesta: Ensin rakennusyhtiön edustaja valittelee hiilineutraalien materiaalien puutetta ja hiilineutraalien rakennusten heikkoa kysyntää. Kiinteistöyhtiön omistaja vastaa, että koska rakennusyhtiöt eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan hiilineutraaleja rakennuksia, sellaisia ei kannata edes kysyä. Lopuksi materiaalivalmistaja toteaa, että he eivät voi kehittää hiilineutraaleja materiaaleja, koska niille on liian vähän kysyntää.
Tämä kuvitteellinen keskustelu kuvastaa hyvin loputonta muna-vai-kana-ensin-ongelmaa, joka estää hiilineutraalien rakennusten kehittämisen.
On korkea aika kiinnittää enemmän huomiota rakentamisen ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöihin. Tehtävää ei voi kuitenkaan jättää yksin ostajan, suunnittelijan tai rakentajan harteille, vaan koko toimialan on otettava tarvittavat askeleet yhdessä tai kokonaisuus ei voi toimia. On päästävä yhteisymmärrykseen palapelin paloista, joita tarvitaan edullisen ja kestävän hiilineutraalin rakennuksen kehittämiseen ja, mikä ehkä tärkeintä, jokaiselta vaadituista teoista tuon palapelin kokoamisessa.
Jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, uusien rakennusten on tulevaisuudessa oltava enimmäkseen hiilineutraaleja. Rakennusten osuus maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, kun rakentamisen, rakennusmateriaalien ja rakennuksissa käytetyn energian päästöt lasketaan yhteen. Tämä huomioiden on selvää, että meidän on pienennettävä rakennusten hiilijalanjälkeä nopeasti: 40 prosentin osuutta kokonaispäästöistä ei voida mitenkään kompensoida muilla keinoilla.
Kun rakennusten päästöjä tarkastellaan lähemmin, suurin osa niiden elinkaaren päästöistä on pitkään syntynyt sähkön ja lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuksesta. Painopiste ekologisesti kestävien rakennusten kehittämisessä onkin ollut energiatehokkuuden parantamisessa. Tässä on myös onnistuttu, ja useimmissa EU-maissa uusien rakennusten käytöstä syntyy merkittävästi aiempaa vähemmän päästöjä. Sen sijaan rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyvät päästöt ovat pysyneet pitkälti samalla tasolla, minkä seurauksena materiaalien osuus uuden rakennuksen päästöistä on muutaman vuoden päästä jo puolet.
Vaaditun yhteistyön jouduttamiseksi VTT ja Tampereen yliopisto käynnistivät viime maaliskuussa Business Finlandin rahoittaman Build4Clima-projektin. Vuoden aikana luomme hiilineutraalin rakentamisen ekosysteemin ja yhteistyöverkoston. Määrittelemme yhdessä hiilineutraalin rakennuksen vision ja kehyssuunnitelman, jonka avulla tuo visio voidaan toteuttaa. Olemme koonneet yhteen rakennusyhtiöitä, suunnittelijoita sekä rakennusmateriaalien ja komponenttien valmistajia sekä muita toimijoita, jotka haluavat olla mukana toteuttamassa yhteistä tavoitetta hiilineutraalista rakennuksesta.
Seuraavaksi meidän on osattava valita, mitkä jo olemassa olevista ratkaisuista takaavat parhaan kokonaisvaikutuksen.
Erilaisia ratkaisuja on jo olemassa, mutta seuraavaksi meidän on osattava valita, mitkä niistä takaavat parhaan kokonaisvaikutuksen. Tavoitteemme on terve ja hiilineutraali rakennus, joka parhaassa tapauksessa sitoo ja kompensoi elinkaarensa aikana hiilidioksidia jopa päästöjään enemmän. Näin rakennuksista voisi tulla hiilivarastoja, jolloin ne olisivat ongelman sijasta osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Tätä tavoitetta kohti koko toimialan kannattaa ponnistella yhdessä.
