Muoveja tuotetaan jo yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa ja globaali tuotanto kasvaa käyttötarpeiden mukaan koko ajan. Samalla jätteeksi päätyvän muovin määrää pyritään vähentämään tiukentamalla sääntelyä, mutta tavoitteisiin ei päästä ilman muovien kiertotalouden kokonaisvaltaista kehittämistä. Siinä piilee toisaalta valtava bisnespotentiaali. Uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi on luotava toimiva arvoketju.
VTT koordinoi uutta PlasticsCircularity-hanketta. Kyseessä on VTT:n, SYKEn, sekä Itä-Suomen ja Lappeenrannan yliopistojen yhteinen tutkimushanke, jossa on mukana seitsemän yrityskumppania. Muovien kiertotaloutta tarkastellaan niin sääntelyn, liiketoimintamallien kuin teknologisten ratkaisujen näkökulmasta. Hanke on osa Borealiksen vetämää SPIRIT-ekosysteemiä ja käsittelee sen ydinteemoja: ekotehokkuutta, materiaalien kierrätettävyyttä sekä muovin uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
– Hankkeella tavoitellaan muovimateriaalien kierron kehittämistä Suomessa uudelle tasolle monin eri tavoin. Jätteenpolton CO2-päästöjen vähentämiseksi myös haastavampien muovijätevirtojen, kuten terveydenhuollon muovien, kiertotalousratkaisujen käyttöönotto on tarpeen, toteaa Sustainability Project Manager Sanna Martin Borealikselta.
Lähtökohtana ymmärrys regulaatiokentästä
Eurooppa on asettanut korkeita tavoitteita muovien kierrätysasteen nostamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntö vaikuttaa voimakkaasti muovien kiertotalouteen, mutta sääntely on monimutkaista ja osin ristiriitaistakin. Lisäksi se muuttuu nopeasti. PlasticsCircularity-hankkeessa pyritään selvittämään regulaatiokenttää ja ennakoimaan sen vaikutuksia.
– Regulaatiokenttä elää tällä hetkellä voimakkaasti. Ymmärrys sääntelyn vaikutuksista on oleellisen tärkeää muovien kiertotalouden kehityksen kannalta ja uuden liiketoiminnan luomiseksi alalla. Toimijat, jotka ovat tietoisia tulevista säännöistä ja määräyksistä sekä toimivat yhdessä ja oikea-aikaisesti niiden pohjalta, voittavat pelin, sanoo työelämäprofessori Mika Härkönen VTT:ltä.
Muovien kiertotalouteen rakennettava arvoketju
Muovien kierrätysastetta tulee kasvattaa, jolloin muovien kiertotalous voisi synnyttää Suomeen jopa satojen miljoonien arvosta uutta liiketoimintaa vuodessa. Kehitystä jarruttaa kuitenkin vakiintumaton liiketoimintaympäristö. Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan merkittäviä muutoksia muovien tuotannossa, kuluttamisessa ja kierrättämisessä.
– Suomella on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa asemaansa muovien kierrätyksessä, ja teknologinen osaamisemme on erinomaista. Muovien kiertotaloudelle on nyt luotava arvoketju, jonka toimijat kykenevät viemään teknologiaa ja kierrätysmuovista tehtyjä tuotteita maailmalle. Suomessa on kaikki tarvittavat toimijat tämän arvoketjun muodostamiseksi. Projektimme tukee yhteistyötä ja lisää ymmärrystä siitä, kuinka muovien kiertotalouteen luodaan kannattavaa liiketoimintaa, Härkönen toteaa.
Uusia muovilajeja kiertoon – esimerkkinä sairaalamuovit
Muovien kiertotalous ja muovien kierrätysasteen nostaminen eurooppalaisen lainsäädännön vaatimalle tasolle edellyttävät uusien muovijakeiden saamista osaksi materiaalikiertoa. Tällä hetkellä vain korkealaatuiset ja riittävän suuret muovijätevirrat ovat osa kiertoa – hankalasti kierrätettäville muoveille, kuten biohajoaville tai selluloosapohjaisille muoveille ei ole nykyisellään toimivaa kierrätysjärjestelmää.
PlasticsCircularity-projektissa selvitetään muovien kierrätykseen liittyviä kompastuskiviä ja haetaan ratkaisuja hankalasti kierrätettävien muovijakeiden saamiseksi kiertoon. Esimerkiksi uudet teknologiat, keräys- ja puhdistusmenetelmät sekä muovien parempi jäljitettävyys voivat tarjota tähän keinoja.
Sairaalamuovit ovat hyvä esimerkki vaikeasti kierrätettävästä muovista: muovien kontaminaatio sairaaloissa estää näiden muovien kierrättämisen. Terveydenhuollon muoveista syntyy Suomessa vuosittain n. 10 kt muovijätettä, joka päätyy nykyisellään poltettavaksi. Nämä muovit voitaisiin saada kiertoon esimerkiksi kehittämällä muovijätteen muovien lajittelu- ja käsittelymenetelmiä. Hankkeeseen osallistuva Serres Oy kehittää muoveja sairaalaympäristöihin, ja selvittää edellytyksiä sairaalamuovien saamiseksi materiaalikiertoon.
PlasticsCircularity on kaksivuotinen hanke, jota rahoittaa Business Finland. Hanketta koordinoi VTT, ja sen tutkimuskumppaneita ovat SYKE, UEF ja LUT. Hankkeessa ovat mukana seuraavat yritykset: Borealis Polymers Oy (SPIRIT Veturi -ekosysteemi), Fortum Waste Solutions Oy, Wipak Oy, Serres Oy, FF-Future Oy, Sulapac Oy ja Woodly Oy.
Pääkuva: SPIRIT Veturi -ekosysteemi
