Koronan myötä nousi esiin globaalien toimitusketjujen herkkyys ja haavoittuvuus. Aluksi se näkyi pitkissä globaaleissa toimitusketjuissa yksittäisistä maista tapahtuneiden toimitusten viivästymisinä ja peruuntumisina, kunnes vaikutukset sitten laajenivat koko globaalitaloutta koskeviksi.
Kun tähän toimitusketjujen haavoittuvuuteen on herätty, voidaan samalla herätellä ajatuksia siitä, miten tämä tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan yritysten strategiseen päätöksentekoon niin toimitusketjujen rakenteen kuin toimintojen sijainnin osalta. Nämä ajatukset voidaan kääntää kansallisella tasolla mahdollisuuksiksi tarkastelemalla, millä keinoin tuotannollista tekemistä pystytään jatkossa vahvistamaan Suomessa.
Kustannustehokkuutta automaatiolla
Yritykset ovat aikaisemmin siirtäneet tuotantoa, hankintoja ja toimitusketjun osia halvemman kustannustason maihin, erityisesti koska kotimaan kustannustasoa on pidetty kalliina. Digitalisaatiota ja erilaisia automaatioratkaisuja hyödyntäen myös Suomessa tapahtuva valmistus voi kuitenkin olla kustannustehokasta kokonaisuutena tarkasteltuna.
Tiedon saumaton kulku digitaalisesti tuo eri maailman kolkat lähemmäksi toisiaan, jolloin on tärkeää toimia digitalisaation hyödyntämisen eturintamassa. Myös tuotekehityksen, tuotannon osavalmistuksen ja loppukokoonpanon läheinen sijainti saattaa muodostaa merkittävän kilpailuedun esim. protojen ja räätälöitävien tuotteiden valmistuksen yhteydessä.
Uuden sukupolven teknologioista kaikki irti
Digitaalisuus luo mahdollisuuksia uudenlaiseen arvonluontiin, jossa piilee suuria mahdollisuuksia Suomen teollisuudelle. Tiedon saumaton kulku digitaalisesti eri toimijoiden ja elinkaaren vaiheiden välillä mahdollistaa nopeat muutokset, lisää tuotannon joustavuutta sekä vähentää virheiden mahdollisuutta. Laadun parantuminen onkin usein tärkein tekijä kokonaiskustannuksia tarkasteltaessa. Digitaalisen ketjun ansiosta pääsemme kiinni myös jäljitettävyysvaatimuksiin ja muodostamaan tuotteen digitaalisen jalanjäljen.
Automaatioasteen lisäys mahdollistaa tuotantokapasiteetin noston sekä tuo apua työvoiman saatavuuden haasteisiin. Nykyaikaiset robotiikkaratkaisut mahdollistavat turvallisen yhteistyön ihmisten kanssa sekä nopean ohjelmoinnin tehtävästä toiseen. Tällöin on mahdollista tuottaa myös lyhyempiä sarjoja kannattavasti. Tulevaisuudessa ihminen ja kone tulevatkin tekemään yhä tiiviimpää yhteistyötä. Suomen korkean koulutustason ja hyvän digiosaamisen ansiosta meidän kannattaa hyödyntää ihmisten kykyä korkean lisäarvon tekemiseen.
Yhdessä kehittäen eteenpäin
Teollisuuden murroksen ja uuden sukupolven teknologioiden määrätietoisen käyttöönoton myötä meillä on mahdollista saada kasvua sekä investointeja Suomeen. Uuden teknologian laajan käytön ja uusien liiketoimintamallien avulla mahdollistetaan siis tuottavuuskehitys ja rakennemuutos, ja sitä kautta saadaan kestävää työllisyyttä Suomeen. Yhdessä kehittäen ja kansallista yhteistyöverkostoa hyödyntäen Suomessakin on varaa valmistaa.
