Business Finlandin ja yhteistyökumppaneiden rahoituksen avulla CH-Polymers hyödynsi VTT:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamista ja laajensi yhteistyöverkostoaan. Yhteishankkeen tuloksena syntyi kiertotalouskonsepti jätepolystyreenille.
Lyhyesti
T&K-yhteistyö yhteishankkeissa voi vauhdittaa pk-yritysten liiketoiminnan kehitystä ja innovaatiotoimintaa sekä laajentaa niiden osaamista.
Business Finlandin rahoittama ja VTT:n johtama MoPo-tutkimuskonsortio mahdollisti CH-Polymersin tutkimustyön liittyen polystyreenin kestävään kierrättämiseen uudelleen raaka-aineeksi.
Hankkeen tuloksena syntyi teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu polystyreenin kierrättämiseen.
Vuonna 2009 perustettu CH-Polymers toimittaa korkealaatuisia sideaineita paperi- ja pakkaus-, kuitukangas- sekä maali- ja pinnoiteteollisuudelle. Yrityksellä on yksi Euroopan johtavista polymeeriemulsioiden kehittämiseen ja sovellustestaukseen tarkoitetuista laboratorioista, ja sen tuotantolaitos Kaipiaisissa kuuluu Euroopan suurimpiin akryylidispersiotehtaisiin.
CH-Polymersin toiminnan keskiössä ovat kestävä kehitys ja vihreämpien tuotteiden kehitystyö, ja yhtiö tekee kilpailukykynsä varmistamiseksi jatkuvaa yhteistyötä akateemisen ja kaupallisen verkostonsa kanssa.
Tämä hanke antoi meille erinomaisen tilaisuuden osallistua perustutkimuksen tekemiseen.
Tehoa tutkimuskyvykkyyteen
Business Finland tarjoaa rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja monenlaisiin liiketoiminnan kehittämistarpeisiin myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Pääsy tutkimusyhteistyöhön auttaa pk-yrityksiä nopeuttamaan liiketoimintansa kehittämistä ja laajentamaan osaamistaan. Suomen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa talouden ja viennin kivijalkaa kaksinkertaistamalla yrittäjavetoisten ja kasvuhakuisten keskisuurten yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä.
CH-Polymersin tutkimus- ja kehityspäällikkö Gun Lundstenin mukaan yrityksellä on myönteisiä kokemuksia useista Business Finlandin rahoittamista hankkeista, ja se voi suositella mallia kaikille kasvuhakuisille pk-yrityksille. Hyvä esimerkki on VTT:n johtama MoPo-hanke (Multitechnological recycling for polystyrene), jossa useat kumppanit tutkivat yhdessä, miten polystyreenin kierrätystä voitaisiin lisätä merkittävästi muokkaamalla sen keräystä ja käsittelyä.
”Olemme tutkineet kierrätettyjä ja biopohjaisia raaka-aineita jo jonkin aikaa. Meitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus muuntaa jätteet korkealaatuisiksi styreenimonomeereiksi, joita voidaan käyttää korvaamaan neitseellisiä materiaaleja prosesseissamme. Tämä hanke antoi meille erinomaisen tilaisuuden osallistua perustutkimuksen tekemiseen”, Lundsten sanoo.
Hän lisää, että verkostoituminen ja uusien yhteyksien luominen potentiaalisiin kumppaneihin on toinen yhteisiin tutkimushankkeisiin liittyvä etu pk-yrityksille. MoPo-hanke on tästä hyvä esimerkki, sillä se käynnisti yhteistyön erillisessä hankkeessa CH-Polymersin ja toisen yrityksen välillä, Lundsten paljastaa.
Kierrätysmateriaalin valtava potentiaali
VTT:n vanhempi johtava tutkija Anja Oasmaa kertoo, että koska MoPo-hankkeessa pyrittiin kehittämään konsepti polystyreenin kiertotaloudelle, siinä tutkittiin koko arvoketjua raaka-aineen keräämisestä lopputuotteisiin. Tutkimus osoitti, että jätepolystyreenillä on suuri kierrätyspotentiaali ja teknistaloudellinen toteutettavuus.
”Kaikki jätepolystyreeni ei sovellu mekaaniseen kierrätykseen, joten hankkeessa kehitettiin myös termokemiallisia kierrätysmenetelmiä. Pyrolysoitaessa (kuumentamalla ilman happea) polystyreeni hajoaa styreenimonomeereiksi, joita voidaan sitten käyttää korvaamaan neitseellistä styreenimonomeeria tai polystyreenin raaka-aineena”, Oasmaa kertoo.
Hän lisää, että vaikka menetelmä on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi, haasteena on polystyreenin laajamittaisen erilliskeräyksen järjestäminen, joka on Suomessa tällä hetkellä vähäistä.
MoPo-hankkeen tulokset huomioon ottaen CH-Polymersin Lundsten on erittäin tyytyväinen yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa jatkojalostettujen styreenimonomeerien laatuun. Tyhjiötislauksen avulla saavutettiin yli 99,7 prosentin puhtausaste. CH-Polymers on myös todennut onnistuneesti tuloksena saadun styreenimonomeerin käytön styreeni-akryylisideaineiden valmistuksessa.
”Heti kun kierrätettyä styreeniä on kaupallisesti saatavilla laajemmassa mittakaavassa, olemme hyvin kiinnostuneita käyttämään sitä korvaamaan muita materiaalilähteitä tuotannossamme”, Lundsten toteaa.
VTT on yhdistänyt voimansa Sulzer Chemtechin kanssa kehittääkseen integroidun prosessointiketjun huonosti kierrätettävää jätepolystyreeniä varten. Tavoitteena on jalostaa käsitellystä polystyreenistä erittäin puhdasta styreeniä, joka soveltuu erilaatuisten styreenipolymeerien tuottamiseen.
Ryhmässä on voimaa
MoPo-hanke on esimerkki Business Finlandin Co-Innovation-yhteishankerahoituksesta, jossa tutkimusorganisaatioiden julkisia tutkimushankkeita ja yritysten luottamuksellisia T&K-hankkeita toteutetaan samanaikaisesti tiiviissä yhteistyössä.
VTT:n Kestävät tuotteet ja materiaalit -liiketoiminta-alueen yhteiskehittämispäällikkö Riikka Reitzerin mukaan VTT:llä on tärkeä rooli sellaisten konsortiohankkeiden rakentamisessa, joissa on mukana toimijoita koko arvoketjusta.
”Tämäntyyppiset hankkeet tarjoavat pienemmille yrityksille erinomaiset mahdollisuudet esitellä omaa teknologiaansa ja osaamistaan sekä saada arvokkaita kontakteja. Myös yhteishankkeessa toimiminen lisää rahoituksen saamisen todennäköisyyttä”, Reitzer muistuttaa.
Business Finlandin hiljattain julkaisema, käynnissä oleva pk-yrityksille suunnattu rahoitushaku edellyttää, että hankkeeseen osallistuu vähintään kolme yritystä. Rahoitusta myönnetään yksittäisen tutkimusorganisaation tai useamman tutkimusorganisaation yhdessä toteuttamalle yhteistutkimushankkeelle. Hakuaika päättyy 29.11.2024 ja rahoituspäätökset julkistetaan vuoden 2025 alussa. Business Finlandin rahoitusta Co-Innovation-yhteishankkeelle voi hakea jatkuvasti.
