Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämisessä. Metsien hiilitaseiden seurantaan kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia ja toisaalta seurantamenetelmät ovat kehittyneet nopeasti. VTT:n johtamassa ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn rahoittamassa Forest Carbon Monitoring (FCM) -hankkeessa luodaan uusi metsähiilipalvelu metsätoimijoiden tarpeisiin.
Metsien hiilitaseita koskevat raportointivelvoitteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Yritykset raportoivat hiilitaseitaan metsäsertifikaattien valvontaa varten ja pyrkivät vastaamaan kuluttajien tiukentuviin odotuksiin. Hallinnollisten elinten on puolestaan raportoitava maan tai sen osien hiilitaseita esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia varten. Uusi metsähiilipalvelu auttaa erilaisia metsätoimijoita tuomalla kullekin käyttäjäryhmälle sopivat seurantamenetelmät heidän saatavilleen.
Uudet menetelmät ja satelliitit helpottavat seurantaa. Metsäalueita voidaan nyt kuvata tiheämmällä aikavälillä ja entistä tarkemmin: kuvaustarkkuus muutaman päivän välein on nykyään yleisesti 10–20 metriä, kun vielä 10 vuotta sitten se oli jopa kilometri. Tarkkuuden ja kuvaustiheyden lisääntyessä myös datan määrä on noussut valtavasti, mikä on edellyttänyt uusia pilvipalveluita tiedon ja kuvien käsittelyyn.
Metsähiilipalvelu valjastaa uudet menetelmät käyttäjien tarpeisiin
FCM-projekti tuo yhteen uuden teknologian ja käyttäjien muuttuvat tarpeet.
”Projekti käynnistyy käyttäjähaastattelujaksolla, jonka aikana selvitetään millaista tietoa käyttäjät tarvitsevat voidakseen vastata lakien, sertifikaattien ja kuluttajien vaatimuksiin. Tältä pohjalta rakennetaan eri käyttäjäryhmiä palveleva palvelu, johon tuodaan monipuolisia seurantamenetelmiä. Kokonaisuus palvelee eri käyttäjäryhmiä pienellä alueella toimivista yrityksistä valtakunnallisen tason toimijoihin tai koko Euroopan kattaviin kartoituksiin. Projektissa tullaan käyttämään palvelumuotoilun menetelmiä löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut käyttäjien tarpeisiin. Testivaiheessa mukana on kahdeksan aluetta, joista seitsemän Euroopassa ja yksi Perussa”, kuvailee erikoistutkija Jukka Miettinen VTT:ltä.
Metsähiilipalvelu tuottaa metsätoimijoille luotettavasti heidän tarvitsemaansa tietoa. Se hyödyntää metsätoimijoiden tuottamaa dataa, satelliittikuvia ja muita datalähteitä. Kun käyttäjä tilaa tietoa, metsähiilipalvelun tuottaja valitsee sopivan seurantamenetelmän, koostaa tiedon ja lähettää sen käyttäjälle.
”Tiedot koostuvat perinteisistä metsämuuttujista, kuten puulajijakaumasta, puuston iästä ja korkeudesta tai pohjapinta-alasta. Näiden tietojen avulla voidaan mallintaa metsäbiomassaa ja -hiiltä sekä jatkossa myös ennustaa niiden kehitystä”, Miettinen kertoo.
Taustalla VTT:n pitkäjänteinen työ metsän seurannan kehittämiseksi
VTT:llä on vahvaa osaamista niin big datan prosessoinnista kuin metsien ja luonnonvarojen seurannasta ja kaukokartoitusmenetelmistä. Metsien seurantaan liittyvää osaamista on kartutettu VTT:llä pitkään useissa EU:n ja ESAn rahoittamissa projekteissa, ja FCM-projekti jatkaa tätä perinnettä. FCM hyödyntää pian päättyvässä EU Forest Flux –projektissa tuotettuja palveluja sekä Metsän digitaalinen kaksonen -projektissa luotua teknistä pohjaa. Metsähiilipalvelu rakennetaan VTT:n omistamalle Forest Thematic Exploitation Platform –pilvipalvelualustalle, joka on jo yleisessä käytössä. Nyt kehitettävän hiilipalvelun ympärille rakennetaan palveluekosysteemiä, missä alan toimijat voivat tarjota omia laskentapalvelujaan metsäalalle.
”VTT osallistuu projektin useimpien alakomponenttien toteutukseen sekä koordinoi kokonaisuutta. Kaiken tämän tarkoitus on tukea metsien käyttäjiä ja poliitikkoja metsään liittyvissä päätöksissä”, Miettinen toteaa.
Lisätietoa projektista:
Forest Carbon Monitoring (FCM) -hanke käynnistyi heinäkuussa 2021 ja se kestää kaksi vuotta. VTT koordinoi FCM-projektia ja sen toteuttamiseen osallistuu kahdeksan partnerin konsortio. Mukana on maailman johtavaa asiantuntemusta metsäalan sidosryhmien vuorovaikutuksesta, metsäbiomassan kartoituksesta sekä hiilen seurannasta ja mallinnuksesta. VTT:n lisäksi konsortiossa ovat mukana AFRY, Euroopan metsäinstituutti, Gamma Remote Sensing, GFZ German Research Centre for Geosciences, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Satellio Oy (Terramonitor) ja Simosol Oy. Hankkeen rahoittaa Euroopan avaruusjärjestö ESA ja sen budjetti on 1,7 M€.
