Suomen tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää, että elinkeinoelämä voi panostaa rohkeasti teknologisiin läpimurtoihin. Tarvitsemme innovaatioympäristöjä, jotka mahdollistavat vahvan ja saumattoman yhteistyön yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä sekä kirittävät samalla uusien teknologioiden, innovaatioiden ja tuotteiden syntyä. Kansalliset investoinnit mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova-pilotointilinjan perustamiseksi sekä kvanttitietokoneen skaalaamiseksi kohti 300 kubittia tukevat tätä tavoitetta. Investoinnit tuovat myös EU:n sirurahoituksen kotimaisten toimijoiden ulottuville.
Suomi nousee esiin vahvana koulutuksen maana, joka loistaa teknologiataidoissaan ja on avoin uusille innovaatioille. Haasteeksi nousee pienen maan rajalliset resurssit.
”Suomen tulisi keskittää voimavaransa erityisesti niihin aloihin, jotka mahdollistavat merkittävän kasvun ja joissa meillä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Kansalliset investoinnit mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointilinjan perustamiseen sekä kvanttitietokoneen skaalaamiseen kohti 300 kubittia tukevat jo olemassa olevaa vahvaa kotimaista osaamista ja teknologioiden ympärille rakentunutta ekosysteemiä entisestään”, kertoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Kvanttitietokoneen skaalauksella kvanttihyötyä suomalaiselle teollisuudelle
Vuonna 2021 käynnistynyt kansallinen kvanttitietokoneiden kehitysprojekti on edennyt jo lähes puoliväliin. VTT:n ja IQM:n innovaatiokumppanuutena rakentama 20 kubitin kvanttitietokone etenee aikataulussa ja projektin päätavoitteen, 50 kubitin kvanttitietokoneen, on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä. Kvanttitietokoneen skaalaamiselle, eli kubittien määrän kasvattamiselle entistä suuremmaksi on monta tärkeää syytä. Kvanttitietokoneen skaalaaminen hyödyttää kvanttiohjelmistojen ja -algoritmien kehittäjiä, jotka voivat luoda uusia tuotteita ja palveluja.
”Kvanttitietokoneiden kehitysprojekti on tärkeä kotimaisen kvanttiekosysteemin ja koko Suomen kasvun kannalta. Se edistää uusien yritysten syntyä sekä ulkomaisten investointien ja alan huippuosaajien houkuttelemista Suomeen. Yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä Suomella on mahdollisuus olla yksi maailman kärkimaita uuden teollisuudenalan synnyssä”, Vasara toteaa.
Toinen kvanttitietokoneiden skaalaamisesta koituva hyöty muodostuu siitä, mihin kvanttitietokoneen avulla tehtävää kvanttilaskentaa voidaan hyödyntää. 50:n kubitin kvanttitietokoneella voidaan todennäköisesti osoittaa kvanttihyöty jossakin erityisessä ongelmassa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Jotta yritykset voivat hyödyntää kvanttilaskentaa todellisten ongelmien ratkaisuun, vaati se tietokoneiden laskentatehon kasvattamista ainakin 100–300:aan kubittiin asti. Kubittien määrän kasvaessa 50:stä 100:aan kvanttitietokoneen laskentateho ei kaksinkertaistu, vaan kasvaa eksponentiaalisesti. Tavoitteena on, että suomalainen teollisuus pääsee soveltamaan kvanttilaskentaa eturintamassa esimerkiksi materiaalien ja lääkkeiden entistä nopeammassa kehityksessä.
Kvanttinova vauhdittaa Suomea yhdeksi Euroopan mikroelektroniikka- ja kvanttikeskittymistä
Kvanttiteknologian komponenttien kehittämistä varten tarvitaan uusia pilotointiympäristöjä, joissa teknologiaa ja komponentteja voidaan kehittää ketterästi ennen siirtymistä teollisen mittakaavan tuotantoon. Kvanttinova on VTT:n, Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston, Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän ja muiden yritysten yhteinen aloite, jossa Espoon Otaniemeen rakennetaan uusi mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointilinja. Alan yritykset ovat jo sitoutuneet vahvasti uuteen kehitysympäristöön investointien muodossa.
”Suomalainen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon nelinkertaistamista kuuteen miljardiin vuoteen 2032 mennessä. Lisäksi se pyrkii lisäksi kasvattamaan alan työpaikkoja 20 000:een samassa aikataulussa. Pilotointilinjan avulla tuetaan näitä tavoitteita, mahdollistetaan menestyksekäs polku tutkimuksesta tuotteeksi ja houkutellaan Suomeen kansainvälisiä investointeja ja osaamista”, Vasara päättää.
Pilotointilinjan avulla voidaan hyödyntää myös EU:n sirusäädöksen (Chips Act) tuomaa EU-rahoitusta. Sirusäädös tavoittelee Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista puolijohteissa. Pilotointilinjan saamaa kansallista rahoitusta tarvitaan vastinrahana, jota EU-rahoitus edellyttää. Suomalaiset toimijat pysyvät näin mukana eurooppalaisen siruteollisuuden kärjessä.
