Korruptionvastainen toiminta ja raportointi

Tämän korruptionvastaisen toimintaraportointiohjelman tarkoitus on

• sitouttaa VTT:n henkilöstöä torjumaan korruptiota tehokkaasti
• edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä 
• pyrkiä parantamaan VTT:n mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan.

Korruptionvastainen toimintavelvoite koskee koko VTT:n ja sen tytäryhtiöiden henkilöstöä ja johtoa sekä kaikkea VTT:n toimintaa. VTT on sitoutunut noudattamaan korruption vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta (2006/58) sekä kansallista ja Euroopan unionin lainsäädäntöä. 

Korruption torjuminen on jokaisen VTT:läisen vastuulla.

Korruption havaitseminen ja tunnistaminen

Korruptiolla tarkoitetaan vaikutusvallan väärinkäyttämistä oikeudettoman edun tavoittelemiseksi. Vaikutusvallalla tarkoitetaan kykyä, valtaa tai asemaa, jolla voidaan vaikuttaa toisen henkilön toimintaan, käytökseen, mielipiteisiin tai päätöksentekoon.

Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina, syrjintänä tai suosimisena. Etu voi olla taloudellista, poliittista tai sosiaaliseen asemaan liittyvää etua, ja etu voi tulla itselle mutta myös tämän intressipiirille.

Kaikki korruptio ei täytä rikoksen tunnustemerkistöä. Tästä huolimatta se vaarantaa aina yleisen edun toteutumista ja heikentää toiminnan läpinäkyvyyttä, moitteettomuutta ja tuloksellisuutta. Puuttumattomuuden kulttuuri, jossa vääristä toimintatavoista ollaan hiljaa ja niitä jopa puolustetaan tai suojellaan, mahdollistaa korruptoituneen kulttuurin rakentumisen organisaatioon. Puuttumattomuuden kulttuurille on ominaista, että toiminnalle esitetään oikeutus tarkoituksenmukaisuusperiaatteilla ja toiminnan merkitystä vähätellään. Hiljaisen hyväksynnän saaneesta toimintatavasta voi tulla vallitseva tapa toimia, jolloin siihen puuttumista ei katsota hyvällä. Korruptiota havainneet henkilöt osallistuvat puuttumattomuudellaan ja vaitiolollaan myös itse passiivisesti väärinkäytöksiin tai epäeettiseen toimintaan.

Korruption piirteisiin kuuluvat mm. 

• vastavuoroisuus
• verkostoon kuuluvien toimijoiden välinen lojaliteetti
• oikeudettomista eduista aiheutuva kiitollisuudenvelka.

Korruption havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi VTT:n merkittävimmät korruption riskialueet on analysoitu osana VTT:n riskienhallintaa. Mahdollisia korruption ilmenemismuotoja on esitetty seuraavassa taulukossa.

Henkilöstöhallinto

• henkilön palkkaaminen, palkitseminen tai ylennys toissijaisin tai väärin perustein

Päätöksenteko

• kaksoisroolit, sidonnaisuudet, intressiristiriidat, esteellisyys
• päätösten salaaminen
• päätöksenteon keskittyminen
• poikkeaminen sisäisistä ohjeistuksista, esim. hyväksyntärajoista
• pyöröovi-ilmiö, vaikuttamispyrkimykset siirtyneeseen henkilöön
• ulkopuolinen vaikuttaminen: kriittisen tiedon hankinta, vaikutusvallan ja henkilösuhteiden luominen esim. soluttamalla ulkopuolisen tahon hyväksi toimiva henkilö tutkimusprojektiin

Julkiset hankinnat

• lainvastaiset suorahankinnat, hankintojen perusteeton pilkkominen
• ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönti
• hankintojen kelpoisuusehtojen ja arviointikriteerien räätälöinti
• sopimuskauden aikaiset lainvastaiset sopimusmuutokset
• luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö, esim. hintatietojen vuotaminen
• tosiasioiden valikointi päätöksenteossa toimittajan suosimiseksi tai syrjimiseksi
• sopimuksesta poikkeava tai perusteeton laskutus

Spin-off-yritykset

• kaksoisroolit, eturistiriidat, esteellisyys

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus

• tutkijoiden ”hyväveli”-verkostot
• rahoituksen käyttö vastoin rahoitusehtoja 

Myynti

• voitelurahat yms. ”maan tapa”

Korruption torjuminen ja ehkäiseminen

VTT:n johto on vahvasti sitoutunut korruptiontorjuntaan varmistamalla riittävät resurssit korruptiotietoisuuden lisäämiseen, korruptioriskien hallintaan sekä korruptioepäilysten tutkimiseen ja tekijöiden saattamiseen vastuuseen teoistaan. VTT torjuu korruptiota varmistamalla riittävät sisäiset toimintaohjeet, järjestämällä koulutusta sekä valvomalla ohjeistusten noudattamista.

Koko organisaatiota koskevan ohjeistuksen laadinnasta ja korruptionvastaisen ohjelman toteutumisesta vastaa lakiasiainjohtaja. Compliance officer  sekä laki- ja riskienhallintatoiminnot ohjaavat ja neuvovat johtoa, esihenkilöitä ja henkilöstöä tehokkaassa korruption torjumisessa. Erityisen keskeinen merkitys korruptionvastaisessa toiminnassa on puuttumattomuuden kulttuurin muodostumisen ehkäisemisessä.
Kunkin liiketoimintayksikön esihenkilöiden ja henkilöstön vastuulla on toimenkuvaansa ja sen operaatioihin liittyvien korruptioriskien ja niiden ilmenemismuotojen tunnistaminen ja havaitseminen sekä tehokas hallinta ja valvonta. Havaituista riskeistä tulee ilmoittaa johdolle ja sisäiselle tarkastajalle.

Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti hallinto- ja johtamistavan sekä riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta ja tehokkuutta korruptiontorjunnan tuloksellisuuden ja kehittämisen näkökulmasta. 

Tietoisuuden lisääminen korruption riskialueista ja ilmenemismuodoista hankaloittaa korruptiivista toimintaa sekä edistää korruption paljastumista. Korruption torjuminen on osa VTT:n vaatimustenmukaisuusohjelmaa (Compliance Program) ja siihen liittyvää koulutusta. Code of Conduct -koulutus on pakollinen henkilöstölle joka toinen vuosi. Tämän lisäksi järjestetään riskiperusteisesti tietyille kohderyhmille kohdennettua koulutusta vuosittain. 

VTT:llä puututaan korruptioepäilyihin sekä havaittuun korruptioon johdonmukaisesti, puolueettomasti ja tehokkaasti. Korruptioriskit arvioidaan osana riskienhallintaohjelmaa ja tarvittavat toimenpiteet päätetään vuosittain.

Ilmoitukset väärinkäytösepäilyistä tulee tehdä ensisijaisesti VTT:n Whistleblower-ilmoituskanavaan. Ilmoitusmenettely on ohjeistettu ohjeessa Väärinkäytösepäilyistä ilmoittaminen ja ilmoittajansuojelu. 

Tietyin edellytyksin ilmoituksen voi myös tehdä oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan.

Suomen laissa ei ole erikseen säännelty korruptiorikokseksi määriteltyä rikoslajia. Korruptiivisia piirteitä voi sisältyä kuitenkin sellaisiin rikosnimikkeisiin kuten esimerkiksi petos, kavallus tai syrjintä. Tarvittaessa VTT saattaa väärinkäytösepäilyn poliisin tutkittavaksi.

Kaikki väärinkäytösepäilyt mukaan lukien korruptioepäilyt käsitellään Väärinkäytösepäilyistä ilmoittaminen ja ilmoittajansuojelu -ohjeen mukaisesti. Sisäinen tarkastaja ja Compliance Officer raportoivat säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.