VTT pyrkii monimuotoisella teknologia- ja liiketoimintatutkimuksella, yhdessä alan toimijoiden kanssa, edistämään miehittämättömän ilmailun liiketoiminnan kasvua tavoitteenaan luoda Suomeen monipuolinen alan teollisuus uusille kasvaville kansainvälisille markkinoille. VTT:n vetämässä AIMO (Innovative Air Mobility as Operator Business) -hankkeessa selvitettiin miehittämättömän ilmailun tulevaisuuden fleet-operaattoriliiketoiminnan edellytyksiä sekä kysynnän että palvelutarjooman näkökulmista. Fleet-operaattoreilla viitataan operaattoreihin, jotka vastaavat kokonaisesta droonilaivueesta. Hankkeessa luotiin yhteinen visio, jotta alan toimijat voivat alkaa kehittämään tulevaisuutta samaan suuntaan. Tämän lisäksi hankkeessa saatiin aikaan toimenpide-ehdotuksia julkishallinnolle tukemaan vision saavuttamista tulevaisuudessa.
Operaattoriliiketoiminta tukemassa koko arvoverkostoa nopeasti kasvavilla markkinoilla
Hankkeessa luodussa visiossa Suomi toimii globaalina edelläkävijänä nopeasti kasvavassa miehittämättömän ilmailun markkinassa, ja maahan on syntynyt uuden ilmailun ratkaisuja sekä siviili- että puolustusteollisuuden käyttöön kaksoiskäyttöperiaattein tuottava ekosysteemi. Fleet-operaattorit tarjoavat droonipalveluihin tarvittavat kyvykkyydet, jotta erilaiset palveluntarjoajat voivat toteuttaa helposti ja tehokkaasti hiilineutraaleja logistiikka- ja ilmakuvantamispalveluita sekä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille että kuluttajille kaupunki- ja maaseutualueilla. Droonien monitoimisuus (multi-purpose) toteutuu esimerkiksi siten, että asiakkaalle A tavarankuljetusta tekevä drooni voi samanaikaisesti kuvata reitillään olevaa ympäristöä digitaalisen mallin päivittämiseksi asiakkaalle B sekä käydä kuvaamassa asiakkaan C teollisuuskohdetta, josta on tullut turvallisuushälytys. Lisäksi fleet-operaattorin tukemana toteutetaan edullisia palveluita myös kuluttaja-asiakkaille, kuten kuljetetaan verkkokauppatilauksia suoraan koteihin. Tämä monitoimisuus mahdollistaa fleet-operaattoreille droonilaivueen operoinnin 24/7 korkealla käyttöasteella ja tuottaa skaalaetuja kaikille arvoverkoston toimijoille. Turvallisuusominaisuudet, kuten törmäyksenesto, viestintäyhteydet ja vikatilanteiden hallinnan mekanismit, on standardoitu erityisesti tiheästi asutuilla alueilla. Lisäksi drooniliikenne kaupunkien ilmatilassa on saavuttanut laajan hyväksyttävyyden kansalaisten keskuudessa ja drooneja hyödynnetään myös viranomaisyhteistyössä.
Toimialan globaalit haasteet ja tarpeet käännettävissä mahdollisuuksiksi Suomelle
Toimialan haasteina ovat erityisesti liiketoiminnan hidas kasvu, skaalaetujen realisoitumattomuus sekä Suomen demografiset ja ilmasto-olosuhteet, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja vaihtelevat sääolosuhteet. Lisäksi Euroopan ilmailuviranomaisen (EASA) ja Traficomin asettama turvallisuuskriittisen ilmailun toimialan regulaatio sekä hyväksyttävyyden parantamisen tarve asettavat omat haasteensa. Vakuuttamis- ja vastuukysymykset sekä mahdollinen liiketoiminnan disruptio, jossa isot globaalit toimijat voivat kaapata markkinat, lisäävät alan epävarmuutta. Maaoperaatioiden, kuten lastauksen, purkamisen, huollon ja turvallisuuden hoitaminen on liiketoiminnallisesti yhtä merkittävää kuin itse lentäminen, ja uutta infrastruktuuria sekä muutoksia olemassa olevaan infraan, tarvitaan droonien laskeutumis- ja latauspaikoille. U-space/CIS-palveluiden (alailmatilan liikenteen ohjaus) ja näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvan autonomisen BVLOS (Beyond Visual Line Of Sight) -etäoperoinnin mahdollistaminen tuovat mukanaan merkittävät tuottavuusloikat.
Haasteet ovat käännettävissä mahdollisuuksiksi. Yksi keino tähän on saada Suomessa aktivoiduksi riittävästi drooniratkaisujen kasvavaan liiketoimintaan uskovia toimijoita läpi koko arvoverkoston. Liiketoiminnan kasvun tekee mahdolliseksi AIMO-hankkeen selvityksen pääkohde, fleet-operaattori -liiketoimintamalli. Liiketoimintamallissa Suomeen odotetaan syntyvän useita keskenään kilpailevia operaattoreita, jotka tarjoavat laajalla maantieteellisellä alueella toimivaa suurta laivuetta, apulaitteistoa ja maainfrastruktuuria sekä operaatioihin tarvittavaa tukihenkilöstöä lentäjistä markkinointiin, myyntiin, hallintoon ja maapalvelujen tuotantoon asti.
Tarvitaan sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoiden ja viranomaisten pitkäjänteistä yhteistyötä edistämään liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Erityisen tärkeää on saada riskirahoittajat tutkimus- ja kehityshankkeiden rinnalle mukaan, jotta teknologioiden ohella myös vaihtoehtoiset alustatalouden liiketoimintamallit kehittyvät nopeasti kohti uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää liiketoimintaa. Kaikki tämä onnistuessaan tuottaa myös mielenkiintoisia uusia tulevaisuuden ammatteja ja työpaikkoja kautta maan.
AIMO-projektin tuloksena tunnistettiin toimenpiteitä, joilla päästään kohti tulevaisuuden visiota ja joiden avulla saadaan edistettyä miehittämättömän ilmailun liiketoimintaa Suomessa.
AIMO-hankkeen toimenpide-ehdotuksia:
- VTT:n tukema kuntien ja kaupunkien johtama yhteinen virallinen informaatiopyyntö/tarjousprosessi ("RFI-RFQ") sekä julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden kysynnän ja tarjonnan kartoittamiseksi että tulevien fleet-operaattoreiden palvelutarjonnan ja liiketoimintamallin testaamiseksi.
- Suunnitteluohjeen tuottaminen kunnille liittyen kaavoitukseen, rakenteellisiin asioihin ja mitoituksiin maaoperaatioiden toteuttamiseksi kaupunkiyhteistyönä VTT:n tuella.
- Laajempi maaoperaatioiden toteuttamisen tutkimus- ja kehityshankeportfolio VTT:n johdolla, tähdäten Suomea pilottimaaksi kansainvälisiä markkinoita tavoiteltaessa.
- VTT:n käynnissä oleva LUC (Light UAS operator Certificate) -sertifioitumisprosessi, joka mahdollistaa monipuoliset liiketoimintapohjaiset kokeilut erilaisille palveluntuotantoon osallistuville yrityksille kattaen koko Suomen. Lisäksi U-space/CIS -palveluiden (lennonjohto) perustamisessa VTT voi toimia tilapäisenä palveluntarjoajana kumppaneiden kanssa, jotta BVLOS-operoinnin edellytykset syntyvät laajalle toiminta-alueelle.
- AIMO-projektin tulokset tulee huomioida Ilmatila 2027 -uudistuksen valmistelussa.
AIMO hanke toteutettiin tammi-kesäkuun 2024 aikana ja siihen osallistuivat ja sitä rahoittivat seitsemän kaupunkia: Espoo, Helsinki, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki ja Tampere sekä seitsemän yritystä: Anarky Labs, Eminus Industries, Fimlab, Flyk, Jotus, Sitowise ja Tuomi Logistiikka. Lisäksi Innoavia ja Fintraffic ANS osallistuivat aktiivisesti hankkeen toteutukseen.
