VTT:n tekemän riskienarvioinnin ja ilmanpuhdistimien mitoituksen avulla puhdasta ilmaa saatiin lisättyä päiväkotien tiloihin keskimäärin kaksinkertainen määrä. E3-hankkeessa toteutetussa tutkimuksessa lasten sairastavuus väheni 18 prosenttia.
Ilmanpuhdistus vähentää päiväkotilasten sairastumista, selvisi E3-hankkeessa toteutetussa tutkimuksessa. Optimaalisen puhtaan ilman määrän saavuttamiseksi tulee tarkistaa ilmanvaihdon toimivuus. Huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan tuottaa tilaan tarpeellinen määrä puhdasta ilmaa ilmanvaihdon lisänä. Ilmanpuhdistimien käyttöön on olemassa yksinkertaisia ohjeita yksittäisten tilojen ilmanlaadun parantamiseksi, mutta ne eivät aina sovellu erityyppisten tilojen ja tilakokonaisuuksien puhdistinmitoitukseen.
VTT:n tekemän riskienarvioinnin ja ilmanpuhdistimien mitoituksen avulla tutkimuksessa mukana olleiden päiväkotien tiloihin onnistuttiin lisäämään puhdasta ilmaa keskimäärin kaksinkertainen määrä ja jakamaan se optimaalisesti ilmavälitteisen altistumisen vähentämiseksi. E3-hankkeessa toteutetussa interventiossa puhtaan ilman vaikutusta tartuntojen leviämiseen tutkittiin päiväkotiympäristössä, jossa ilmavälitteisyyden merkitys tartuntareittinä on oletettavasti pienempi kosketus- ja pisaratartuntojen suuren vaikutuksen vuoksi. Näin ollen peräti 18 prosentin aleneminen lasten sairastuvuudessa on merkittävä tulos.
”Jotta ilmanpuhdistus vähentäisi tartunnoille altistumista mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää optimoida ilmanpuhdistimien sijoittelu tiloihin ja niiden mitoitus eli puhdistetun ilmavirran määrä. Tutkimuksessa toteutetussa riskienarvioinnissa otettiin huomioon muun muassa tilojen pohjaratkaisu, ilmanvaihto, käyttäjämäärät, käyttöajat ja käyttötavat”, sanoo erikoistutkija Inga Ehder-Gahm VTT:ltä.
”Tilannetta kartoitettaessa on tärkeää tarkistaa, että ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaan. Erilaisia ilmanpuhdistusratkaisuja, kuten huonekohtaisia, siirreltäviä ilmanpuhdistimia tai muita ilmaa puhdistavia ratkaisuja, käytetään ilmanvaihdon rinnalla lisäämään puhdasta ilmaa tiloihin, joissa tartuntariski on korkeimmillaan.”
Ehder-Gahm toteaa, että niin sanotuissa tavallisissa tiloissa ei koskaan päästä täysin altisteettomaan tilanteeseen, vaan ilmanpuhdistuksen tarkoitus on laimentaa ilmassa olevien altisteiden määrä sille tasolle, että se vähentää tartuntariskiä tai rakennusterveyteen liittyvissä tapauksissa muista altisteista aiheutuvia oireita.
Käytännön toteutuksessa tulee myös huomioida ilmaa puhdistavien lisälaitteiden oikeellinen käyttö. Päiväkodeissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että taloteknisestä ohjauksesta erillään toimivien laitteiden käytön jatkuva seuranta on edellytys toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että optimaalisesti sijoitetuilla ilmaa puhdistavilla innovaatioilla voidaan auttaa yhteiskuntia tulevaisuudessa suojautumaan ilmavälitteisiltä tartuntataudeilta ja vähentää taudinaiheuttajien leviämistä ihmisten kohtaamispaikoissa.
VTT on merkittävässä roolissa yhdessä suurimmista Suomessa käynnistyneistä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisistä hankkeista. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja, joiden ansiosta yhteiskunnan eri toiminnot voivat jatkua ilman katkoja ja ihmiset voivat liikkua ja elää turvallisesti huolimatta epidemioiden ja pandemioiden aiheuttamista haasteista. Hankkeessa saatua tietoa on sovellettu päiväkotitutkimuksen lisäksi muun muassa sairaala- ja toimistoympäristöihin.
”Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla ratkaisuilla voidaan lisätä erilaisten tilojen turvallisuutta, niin taudinaiheuttajia kuin muitakin ilman epäpuhtauksia vastaan”, kiteyttää E3:n VTT:n osuutta johtava Aku Karvinen.
