Merkittävää osaa muovijätteestä ei nykypäivänä kierrätetä, mikä johtuu tehottomasta lajittelusta kodeissa ja yrityksissä. Suuri osa muovista jää siksi sekajätteeseen ja kierrättämisen sijaan se poltetaan. MSWPlast-hanke tähtää teollisesti eroteltujen kiinteiden yhdyskuntajätteiden muovijakeiden lajittelukyvyn tutkimiseen ja kierrätettävyyden arvioimiseen. Tämä edistää kestävyyttä ja ilmastoneutraaliutta vähentämällä jätteenpolttoa sekä tuottamalla raaka-aineita uusiomuovin tuotantoon.
VTT:n koordinoima MSWPlast-hanke on Business Finlandin rahoittama yhteistutkimushanke, jossa VTT ja Suomen ympäristökeskus tutkivat mahdollisuutta kierrättää muovia kiinteästä yhdyskuntajätteestä teollisten kumppaniensa Borealiksen, Remeon ja Vantaan Energian kanssa. Kaksivuotinen hanke alkoi tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun. Hankkeen odotetaan lisäävän tietoa sekajätteestä kerätyn muovin kierrätyskelpoisuudesta Suomessa. Se luo teknisen konseptin käsittelyä varten ja systeemisen konseptin jälkilajittelun sisällyttämiseksi nykyisiin kierrätyksen arvoketjuihin.
Hyvät mahdollisuudet kierrättää muovia sekajätteestä
Arvioiden mukaan vuonna 2019 noin 16,6 prosenttia (288 tuhatta tonnia) sekajätteestä oli muovia, kun taas erilliskeräykseen saatiin 74,5 tuhatta tonnia. Muovien erottelu sekajätteestä tarjoaa siis huikean mahdollisuuden muovien kierrätykseen. Suuri osa muovijakeesta on pakkausjätettä, mutta sekajätteessä on myös muuta muovia.
Suomella on tällä hetkellä haasteita lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kiinteän yhdyskuntajätteen että muovipakkausjätteen kierrätyksen osalta. Suomessa sekajäte poltetaan, ja jätteen muovipitoisuus johtaa fossiilisiin hiilidioksidipäästöihin. Muovijakeen erottaminen sekajätteestä kierrätystä varten luo liiketoimintamahdollisuuksia kotimaiselle teollisuudelle ja vähentää muovintuotannon ensiömateriaalin tuontitarvetta. Tämä vähentää raaka-aineiden louhintaan liittyviä päästöjä ja lisää samalla Suomen teollisuuden raaka-aineomavaraisuutta. Näin ollen muovien kierrättäminen sekajätteestä palvelee jätelainsäädännössä asetetun kierrätysasteen parantamista ja tukee samalla ilmastoneutraaliutta vähentämällä jätteenpolttoa.
"Meidän on tutkittava kaikkia mahdollisia käytäntöjä tarkemmin, jotta voimme kehittää vahvempia materiaalikiertoja. Äskettäin julkaistun varhaisvaroituskertomuksen mukaan EU:n komissio katsoo, että Suomelta on vaarassa jäädä vuoden 2025 kierrätystavoitteita saavuttamatta. Pääasialliset syyt heikkoon kierrätystulokseen ovat erilliskerätyn jätteen alhainen talteenottoaste ja jätteenpolton vahva rooli”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä.
Koeajo Remeon lajittelulaitoksella
MSWPlast-hanke hyödyntää Remeon Vantaan lajittelulaitoksessa suoritettavan pilottitestin tuloksia. Koeajossa lajitellaan 500 tonnia kotitalouksien ja yritysten sekajätettä. Tästä saadaan tuotantomateriaalia analysoitavaksi, minkä lisäksi pilotti tuottaa tärkeää dataa, jonka avulla voidaan saada tietoa sekajätteen lajittelun toteutettavuudesta teollisessa mittakaavassa.
"Kotitalousjätteen muovijae on koostumukseltaan ilmeisen vaihtelevaa ja se sisältää epäpuhtauksia sekä vaikeasti kierrätettäviä monikerroksisia pakkausmuoveja. Voi olla haastavaa erotella riittävän puhdasta raaka-ainetta mekaanista kierrätystä varten. Siksi kiinteästä yhdyskuntajätteestä erotetut muovit voivat tarjota hyvin mielenkiintoisen raaka-ainelähteen kemialliselle kierrätykselle. Se avaa väylän korkealaatuisten kierrätysmuovien tuotantoon", sanoo VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen.
"Kierrätysraaka-aineiden saatavuuden lisääminen on ratkaisevan tärkeää kaikille kotimaisille muovintuottajille, kun siirrymme yritystoiminnassa kohti kiertotaloutta. Borealiksen SPIRIT-tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä muovin kierrätysastetta Suomessa, ja MSWPlast-hanke tukee tätä tavoitetta täydellisesti", toteaa Jaakko Tuomainen, Borealiksen muovien kiertotalouden päällikkö.
