Keikahduspiste: Millaisen tulevaisuuden haluamme?
Elämme asiantuntijoiden mukaan täpärää aikaa. Elinympäristömme lähestyy mahdollisia keikahduspisteitä, jotka voivat muuttaa sen pysyvästi toisenlaiseksi. VTT:n ennakointitutkijat kokosivat suomalaisia asiantuntijoita visioimaan tulevaisuutta: millaisen maailman haluamme 80 vuoden päähän ja mitä pitäisi tehdä jo nyt?
Jotta voimme välttää tällaisen kehityksen, meidän on katsottava niin luontokadon kuin ilmastonmuutoksen osalta kauemmas tulevaisuuteen. Siksi visioimme tässä julkaisussa maailmaa 80 vuoden päähän tulevaisuuteen ja kysymme, mitä pitäisi tehdä jo nyt? Tarvitsemme radikaalia muutosta.
VTT:llä on ollut jo 80 vuoden ajan merkittävä rooli uudistumisen katalysoinnissa ja yhteiskunnan toimivuuden varmistamisessa innovaatioiden avulla. Toivomme, että tämä on totta vielä 80 vuoden päästä tulevaisuudessa vuonna 2102. Mutta millaiselta elämä Suomessa osana globaalia maailmaa silloin näyttää? Teknologinen kehitys etenee ja muuttaa yhteiskuntaamme 80 vuodessa ennennäkemättömällä tavalla. Me ihmiset tarvitsemme silti samoja asioita kuin esi-isämme kaukaisessa menneisyydessä: ruokaa, lämpöä, turvaa ja toisia ihmisiä.
Paras tapa tehdä toivottavaa tulevaisuutta on elää sitä tässä hetkessä.
━ Mikko Dufva, ennakoinnin johtava asiantuntija, Sitra
Tässä VTT:n juhlavuoden visiossa maalaamamme tulevaisuuskuva on radikaalin ruusuinen. Sen on tarkoitus sytyttää lamppuja ja kiihdyttää toiveita toiminnaksi. Kutsumme Sinut mukaan tekemään ruusuisesta tulevaisuudesta totta.
Lähestymme tulevaisuuden visioita näiden teemojen kautta
Teema 1: Ympäristö
Jätteetön ja vähäpäästöinen maailma
Vuonna 2102 osaamme toimia sään ääri-ilmiöiden kanssa. Mutta lopettaako ihminen luonnon tuhoamisen? 80 vuoden päästä ekosysteemiajattelu, luonnonmukaisen teknologian ajatus ja luonnon keskeinen rooli elävänä pintana osana rakennettua ympäristöä leimaavat ihmisen luontosuhdetta. Kaikessa ihmisen toiminnassa tullaankin lähemmäs sitä, miten luonto toimii.
Keikahduspisteiden lähestyminen ja sään ääri-ilmiöt muuttavat hyvin nopeasti ihmisten mielikuvia.
━ Kerttu Kotakorpi, Ylen meteorologi ja tietokirjailija
Teema 2: Arkielämä
Arkemme on merkityksellistä
Voisiko kulutuskeskeinen elämäntapamme ja taloutemme olla vain musta luku ihmiskunnan historiassa? Jospa seuraavan 80 vuoden aikana olisimme onnistuneet murtamaan taloudellisen eriarvoisuuden, ja hyvä elämä olisi kaikkien ulottuvilla niin Suomessa kuin maailmalla?
Ihmisellä on laumaeläimen aivot. Meille on palkitsevaa pystyä auttamaan toisia. Meillä on myös tarve toteuttaa itseämme. Ja sitten ihminen on utelias, haluamme keksiä uudenlaisia asioita.
━ Minna Huotilainen, professori ja aivotutkija, Helsingin yliopisto
Teema 3: Terveys
Kaikilla on varaa terveyteen
Millainen on hyvä elämä tulevaisuudessa? Suomessa väestön terveys ja hyvinvointi ovat kohentuneet viime vuosikymmeninä valtavan nopeasti, ja esimerkiksi eliniänodote kasvoi 1970-luvulta 2010-luvulle jopa 10 vuodella. Jotta kehitys ei käänny huonompaan suuntaan, meidän on otettava käyttöön innovaatioita, jotka mahdollistavat kaikille terveellisen elämän vuonna 2102. On kehitettävä ratkaisuja muun muassa hoitajapulaan, työikäisen väestön yleistyvään lihavuuteen ja yksinäisyyteen, huumeiden ja alkoholin käytön haittoihin,
Väestön terveydenseurannassa huomioidaan entistä paremmin etninen ja kulttuurinen moninaisuus, sukupuolen moninaisuus sekä perheiden moninaisuus.
━ Shadia Rask, tutkimuspäällikkö, THL
Teema 4: Ruoka
Yhdessä ruokapöydän ääressä
Ihmiskunta on edennyt historiansa aikana ruokakriisistä ruokakriisiin, ja ratkaisut niihin on aina keksitty. Nyt edessämme on uusi ilmastonmuutoksen vauhdittama ruokaja terveyskriisi, jonka voittaminen vaatii disruptiivisten teknologioiden käyttöönottoa ja tottumustemme radikaalia muuttamista. Emme voi tuottaa ja kuluttaa ruokaa vuonna 2102 samalla tavalla kuin nyt.
On järjetön ajatus, että kävelemme tulevaisuudessa ruokaostoksille peltihalliin, jossa meidän pitää osata tehdä fiksuja kulutusvalintoja.
━ Lauri Reuter, sijoitusjohtaja ja biotekniikan tohtori, Nordic Foodtech VC
Teema 5: Turvallisuus
Turvallisuus on digitaalisen yhteiskunnan perusedellytys
Ruokaan, terveyteen, toimeentuloon ja ympäristöön liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa. Ratkaisujen taustalla on merkittävässä roolissa digitalisaatio. Se ulottuu kaikkialle, ja digitaalinen turvallisuus on tulevaisuudessa yhteiskunnan toimimisen ehto. Voiko digitaalisen turvallisuuden ratkaiseminen siis nostaa teknologian hyödyntämisen uudelle tasolle elämässämme?
Kyberturvallisuustermi häviää jo tulevina vuosina, sillä se integroituu osaksi kaikkea turvallisuutta.
━ Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
