Sähkön kulutusjousto: rahanarvoisia mahdollisuuksia kaupallisille toimijoille
Energiakriisi ja hiilineutraaliustavoitteet ovat edistäneet uusiutuvien energianlähteiden kehitystä ja niiden osuus energiantuotannosta kasvaa voimakkaasti. Perinteisesti sähköntuotantoa ollaan pystytty säätämään kulutuksen mukaan, mutta uusiutuvien energialähteiden myötä kulutusta ja kysyntää on pystyttävä ohjaamaan uudella tavalla.
Kulutusjoustolla tarkoitetaan energiankäytön hetkellistä joustamista energiakustannusten ja saatavuuden tasapainottamiseksi. Sen avulla voimme auttaa sähköjärjestelmää mukautumaan vaihtelevaan tuotantoon ja pystymme taloudellisten hyötyjen lisäksi varmistamaan sähkön riittävyyden kaikille.
Tällä sivulla:
Lataa nyt
Hyödynnä kulutusjouston potentiaali
Kaupallisilla toimijoilla on nyt historiallisen hyvä hetki ottaa osaa kulutusjoustomarkkinoille. Korkea sähkön hinta takaa sen, että jousto tuo mukanaan selkeitä, rahanarvoisia hyötyjä.
Joustokohteita voivat olla erilaiset latausta vaativat ja energiaa kuluttavat järjestelmät, kuten sähköautojen akut, toimistorakennuksien ilmastointiratkaisut tai sähköiset lämmitysjärjestelmät.
Sisältö
Tämän julkaisun tarkoituksena on avata kulutusjouston tarjoamia mahdollisuuksia kaupallisille toimijoille, oli kyseessä sitten päivittäistavarakauppaketju tai sähköauton latausoperaattori.
Listasimme neljä konkreettista askelta, joiden avulla pystyt toteuttamaan kulutusjoustoa omissa kiinteistöissäsi.
- Datan keruu ja ohjaus on välttämätöntä, jotta kulutusjoustoa voidaan hyödyntää. Sähköä käytettäviä laitteita on pystyttävä seuraamaan ja niiden tilasta on voitava kerätä tietoa.
- Ennusteiden hyödyntämisellä on tärkeä rooli kulutusjouston toteuttamisessa. Ennusteet pyrkivät vastaamaan siihen, kuinka paljon tehoa on saatavilla, kuinka pitkäksi aikaa sitä on tarjolla ja paljonko sillä voi tienata.
- Markkinoiden valinta on ajankohtaista, kun oma joustopotentiaali on selvillä ja valitaan markkinat, joille joustoa tarjotaan.
- Optimointi on keskeinen osa kulutusjouston toteutusta, sillä sen avulla varmistetaan paras mahdollinen hyöty.
Toivomme, että oppaasta on apua, jos pohdit kulutusjouston mahdollisuuksia ja haluat olla mukana edelläkävijöiden joukossa.
Miten VTT voi auttaa?
Me VTT:llä tarjoamme laajaa osaamista ja erilaisia työkaluja, jotka auttavat kulutusjoustoratkaisujen toteuttamisessa. Ainutlaatuinen osaamisemme kattaa kaiken kulutus- ja joustopotentiaalin ennusteista joustokohteiden optimointiin, kulutusjoustomarkkinoihin ja monimarkkinaoptimointiin sekä kulutusjoustokohteiden kustannustehokkaisiin investointeihin. Autamme mielellämme erilaisten kulutusjoustoratkaisuiden suunnittelussa ja investoinneissa.
Lataa opas ja opi lisää kulutusjouston mahdollisuuksista!
Asiantuntijat
Tohtori Jussi Kiljander toimii erikoistutkijana VTT:llä. Hän valmistui Oulun yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2010 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 2016. Jussilla on runsaasti kokemusta koneoppimisesta ja sen soveltamisesta energia- ja sähköjärjestelmiin. Hänen tutkimuksensa keskittyy tällä hetkellä kysyntäpuolen joustavuudenhallintaan. Siinä koneoppiminen yhdistyy fysiikkaan perustuvaan mallintamiseen ja optimiohjaukseen.
Jussi johtaa VTT EnergyTeller-ennustepalveluun liittyvää ja Energy Management Agent (EMA) -aiheista tutkimusta. Hän on toiminut projektipäällikkönä, teknisenä koordinaattorina ja työkokonaisuusjohtajana useissa EU- ja asiakashankkeissa. Hän on kirjoittanut yli 35 tieteellistä julkaisua.
Matti Aro toimii tutkijana VTT:llä, Smart Grids -tiimissä. Hän valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2017 pääaineenaan sähköverkot ja -markkinat. Matti työstää tällä hetkellä aggregaattorimalleihin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopistossa.
Hänellä on vankka kokemus kysyntäjoustosta sekä teollisuuden että tutkimuksen aloilta. Hänen tutkimusaiheitaan ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen sähkömarkkinapolitiikka ja -sääntely, sektori-integraatio, energiayhteisöt ja sähkövoimajärjestelmän hallinta.
Kalle on tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä useassa eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa ja hankkinut sen myötä monipuolisesti sekä käytännöllistä että teoreettista kokemusta sähkönjakelujärjestelmistä.
Hänen tutkimusaiheitaan ovat sähköajoneuvojen integrointi sähköjärjestelmiin ja energiayhteisöjen ja kysyntäjouston kehitys. Hän toimii lähellä teollisuutta, mutta osallistuu aktiivisesti myös akateemiseen toimintaan.
Juhalla on takanaan 18 vuotta tutkimusta. Hän toimii tällä hetkellä johtavana tutkijana VTT:n Design and Operation of Energy Systems -tutkimusryhmässä. Hän on ollut kehittämässä useita energiajärjestelmämalleja ja -työkaluja. Näitä ovat WILMAR, Balmorel, Backbone, IRENA FlexTool, Spine Toolbox, SpineOpt ja Predicer. Hän on osallistunut noin 150 julkaisuun, muun muassa 42 vertaisarvioituun artikkeliin.
Juhan ensisijainen kiinnostuksen kohde on energiajärjestelmien mallinnus, ja hänelle ovat tuttuja myös ongelman määrittely, mallin määrittely, ohjelmointi, tuotannon suunnittelu, käyttöjärjestys ja kuormanjako, sähköjärjestelmäreservit, markkinasuunnittelu, kapasiteetin riittävyys ja energiaresurssit.
Artulla on neljän vuoden kokemus VTT:llä energiaan liittyvissä projekteissa. Tutkimuskohteet ovat energian tuotanto ja sen käyttö, prosessien optimointi, energiatehokkuus ja vihreät ratkaisut.
Nykyiset projektit liittyvät kulutusjoustoon, energia markkinaratkaisuihin ja energian optimointiin käyttäen kaukolämpöverkkoa.
DI Kalevi Piiralla on yli 30 vuoden työkokemus tutkimusprojekteista seuraavilla osa-alueilla: Älykkäisiin rakennuksiin ja niihin liittyviin älykkäisiin energiaverkkoihin (sekä kaupunki-indikaattoreihin) liittyvät sovellukset ja data-alustat (sisältäen ohjelmistorajapinnat, protokollat, standardit ja tiedonkeruualgoritmit) sekä erityisesti näihin data-alustoihin yhdistetyt tutkimusprototyypit (simulaattorit, älykkäät algoritmit, tekoälyä/koneoppimista hyödyntävät digitaaliset kaksoset, BIM -tietomalleihin ja pelimoottoreihin perustuvat 3D -visualisointiratkaisut ja kaupunki-indikaattori sovellukset) kehitys, demonstrointi ja pilotointi.
Lisäksi hänellä on kokemusta kansainvälisestä standardoinnista (rakennusten energiatehokkuus, energianmittaus sekä erityisesti rakennusautomaatio ja kiinteistöihin liittyvät älyverkkointegraatioprotokollat).