Teknologia ei yksin ratkaise globaaleja ongelmia, eikä globaaleja ongelmia ratkaista ilman teknologiaa. Keinoja on olemassa, mutta niitä on hyödynnettävä yhä tehokkaammin. Tämä ei onnistu ilman laajaa, globaalia yhteistyötä ja rakenteellisia, systeemisesti jäsenneltyjä ratkaisuja.
YK:n Agenda 2030 on kestävän kehityksen toimintaohjelma, jota on seurattu kaikkialla maailmassa vuodesta 2015 alkaen. Ohjelmassa sovittiin 17 tavoitetta eli SDG:tä (Sustainable Development Goals), jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Olemme nyt hiukan yli puolivälissä tällä matkalla. Lienee aika tutkiskella, mitä olemme saaneet aikaan ja mitä voisimme vielä tehdä?
Teknologia tärkeä mahdollistaja
SDG:t pitävät sisällään sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten nälän ja köyhyyden poistaminen sekä terveyden, hyvinvoinnin, koulutuksen, tasa-arvon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistäminen. Ekologiset tavoitteet kohdistuvat veteen, energiaan, ilmastoon ja luontoon. Taloudellisesta näkökulmasta huomioidaan ihmisarvoinen työ, talouskasvu, teollisuus, innovaatiot, infrastruktuuri, kaupungistuminen, kuluttaminen ja yhteistyö.
Teknologia on mahdollistaja monien näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat ovat avainasemassa kestävän energian tavoitteissa. Digitalisaation avulla voidaan edistää yhteistyötä ja hyvinvointia. Bioteknologia ratkaisee ruuan tuotannon haasteita ja edistää nälän poistamista. Kiertotalouden ratkaisut kehittävät puolestaan kestävää teollisuutta, kuluttamista ja kaupungistumista. Teknologiaa siis löytyy, ja esimerkkejä tästä on lukuisia.
Vain 15 % tavoitteista toteutumassa
Vaikka monia ratkaisuja on olemassa, YK:n viimeisimmän arviointiraportin mukaan vain 15 % ohjelman tavoitteista on toteutumassa. Erityisesti sodat ja pandemia ovat aiheuttaneet takapakkia ja kääntäneet esimerkiksi nälässä ja köyhyydessä elävien määrän kasvuun. Edistystä on saavutettu kuitenkin muun muassa puhtaan energian saatavuudessa sekä terveydenhuollossa, erityisesti globaalin lapsikuolleisuuden osalta.
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) raportin mukaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä nousi edelleen vuonna 2021, ja maapallon keskilämpötila oli noin 1,1 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Lisäksi viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät. Teknologialla ei ole siis ratkaistu ilmastonmuutosta. Kaiken tämän päälle WWF raportoi, että maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla.
Kestävän kehityksen sosiaalisten ulottuvuuksien edistäminen ei näytä yhtään paremmalta. OECD:n vuoden 2023 raportin mukaan Suomessa on tunnistettu osaamisen ja hyvinvoinnin osa-alueita, joiden kehityssuunta on huolestuttava ja heikentää myös taloutta. World Visionin näkemys on, että nälkää kärsivien ihmisten määrä jatkaa jyrkkää kasvuaan maailmassa.
Toisaalta edistysaskeleitakin nähdään: loppukesästä 2023 kerrottiin, että 16 suomalaista yritystä kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötään uudessa YK:n alaisessa koulutusohjelmassa. Euroopan parlamentti sopi kesäkuussa 2023 yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivistä (CSDDD), joka vaatii yrityksiä tutkimaan mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristöhaittoja globaaleissa arvoketjuissaan sekä ottamaan niistä vastuun. Enää ei riitä, että yritys hoitaa oman tonttinsa, jos koko arvoketju ei ole kunnossa.
Yritysmaailman tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistumisesta kertonevat paradoksaalisella tavalla myös julkisuuteen ajoittain nousevat syytteet rasistisesta kohtelusta yrityksissä ja yhteiskunnassa. Erilaisten ihmisten kunnioittamiseen tähdätään, mutta epäkohdat osoittavat, että matka on vielä kesken.
Suomi edennyt parhaiten kohti tavoitteita
Suomen näkökulmasta positiivista on, että YK:n kestävän kehityksen raportin 2023 mukaan olemme toteuttaneet tavoitteita parhaiten; olemme ykkösiä ennen Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa! Vahvuutemme on varmasti korkea teknologian osaaminen. Teknologia ei silti yksin ratkaise pöydällä olevia haasteita, ja sen käyttöön liittyy muun muassa taloudellisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Lisäksi ihmisten käyttäytymistä on vaikea muuttaa, mikä hidastaa siirtymistä kestävämpiin toimintatapoihin esimerkiksi syömisessä, kuluttamisessa ja kiertotaloudessa sekä ihmisten välisessä yhteistyössä ja yhdenvertaisuudessa.
Uudet teknologiat kohtaavat paikoin epäilyksiä, pelkoja ja torjuntaa. Teknologia voi olla kallista tai aiheuttaa haittoja. Esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisessä tarvitaan metalleja, mutta kaivosteollisuudella on ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutusten hallinta on toki mahdollista, mutta vaatii taloudellisia panostuksia. Lisäksi teknologiaan liittyy aina riskejä ja turvallisuushaasteita, jotka rajoittavat esimerkiksi vetyteknologian ja pienydinreaktoreiden hyväksymistä.
Globaalit ongelmat ratkeavat vain yhteisvoimin
Kestävän kehityksen suurien haasteiden hallinta on kompleksinen kokonaisuus, jonka ratkaiseminen vaatii laajaa monitieteellistä, toiminnallista ja poliittista yhteistyötä yritysten, valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Ratkaisuja on jo olemassa, mutta ne on otettava tehokkaampaan käyttöön. Tarvitsemme ehkä radikaalejakin innovaatiota, jotka voivat kuitenkin olla myös yksinkertaisia, edullisia ja helposti toteuttavissa. Niin sanotut frugaalit innovaatiot perustuvat ajatukseen tuottaa enemmän vähemmällä. Esimerkki tällaisesta innovaatiosta voi olla vaikkapa vedenpuhdistusteknologia, jolla saadaan aikaan tarvittavia rakenteellisia muutoksia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen jouduttamiseksi.
Kokoonnumme VTT:n kestävyyden ja vastuullisuuden hybridiseminaarissa 8.11.2023 Tampereen G-Livelabiin pohtimaan muun muassa tarkoituksenmukaisia innovaatiota ja muita mahdollisuuksia sekä kestävän kehityksen tiellä olevia esteitä ja keinoja niiden ylittämiseen. Ohjelmassa on liike-elämän, hallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen puheenvuoroja ja keskusteluja aiheesta. Kysymme, missä menemme Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa ja miten tekemistä pitäisi suunnata vuoden 2030 lähestyessä.
Tutustu tarkemmin seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu etäosallistujaksi 3.11. mennessä tästä.
