Autonomiset koneet muuttavat maailmaa, ihmisten ja yritysten toimintaympäristöä. Silloin, kun päätetään tulevaisuudesta, on otettava huomioon ihmisen rooli ja eettisyys, sanoi johtava tutkija Heli Helaakoski VTT:ltä.
Me elämme jo autonomisessa maailmassa, jossa järjestelmät muuttuvat koko ajan autonomisempaan suuntaan. Mietimme yhtäältä sitä, miten kehittää uusia autonomisia järjestelmiä ja toisaalta sitä, miten suojautua niiden aiheuttamilta mahdollisilta uhilta.
Hyvä esimerkki autonomisten laitteiden aiheuttamista turvallisuusuhista ovat dronet, jotka joulukuussa 2018 pysäyttivät Gatwickin lentokentän lentoliikenteen 36 tunniksi aiheuttaen noin tuhannen lennon perumisen sekä kaaoksen 140 000 matkustajalle.
Moniteknologisia laitteita
Tekoälyn ja autonomisuuden kehitys tuo mukanaan moniteknologisia laitteita, jotka integroivat suuren määrän dataa ympäröivästä maailmasta koneeseen ja ohjaavat sitä ympäristön mukaan. Meille tuttuja esimerkkejä ovat robottiautot ja palvelubotit.
Autonomisen järjestelmäkokonaisuuden luomiseen tarvitaan huippuosaajia eri aloilta. Helaakosken mielestä teknisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi kehitystyöhön on saatava mukaan myös etiikan ja lainsäädännön tuntemusta sekä moraalikysymysten pohdintaa.
Ihmisen rooli on avainkysymys
Tulevaisuuden työkaveri on yhä useammin autonominen järjestelmä. Siksi kannattaa ajoissa pohtia, miten toimimme yhdessä autonomisten koneiden kanssa. Yhdistämällä esimerkiksi lääketieteen ja käyttäytymistieteiden tutkimusta tekniseen tutkimukseen voimme osaltaan varmistua siitä, että koneet ovat meille jatkossa hyviä työkavereita.
Me voimme vielä vaikuttaa autonomisten koneiden suunnitteluun, eivätkä koneet luo mitään, mitä me emme ole niihin ohjelmoineet, Helaakoski muistutti.
Autonomisuus muuttaa toimintaympäristöä
Autonomisuuteen käytettävät investoinnit ovat valtavia. Kehitys hyödyttää joitain aloja, mutta toiset alat kärsivät. Autoteollisuuden muutokset vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi vakuutustarpeeseen, parkkipaikkoihin, auton omistajuuteen, autokorjaamoihin ja vuokraamoihin. Vastapainoksi syntyy uusia liiketoimintamalleja.
Helaakoski piti Suomen mahdollisuuksia hyvinä, sillä meillä on erinomaista teknistä osaamista, mikä on autonomisuuden kivijalka. Mutta hänen mukaansa meidän pitää vielä oppia yhdistämään tehokkaammin eri teknologioita, testata niitä ja visioida rohkeammin. Teknologian, liiketoiminnan ja ihmisystävällisten autonomisten järjestelmien kehityksen tulee tapahtua yhtenä kokonaisuutena. Eettiset kysymykset ovat vielä avoinna, ja siinä keskustelussa on oltava mukana. Sen ei saa kuitenkaan antaa hidastaa kehitystä.
