Elintarvikepakkauksilla on ihmisten arjessa tärkeä rooli, sillä ne parantavat ruoan saatavuutta ja pitävät hinnat edullisina. Pakkaukset edesauttavat ruoan säilymistä ja jakelua, mikä suoraan vähentää elintarvikehävikkiä. Elintarvikealan käytetyin materiaali on muovi, mutta paperi ja metallit ovat myös laajalti käytössä. Nykyään muovin käyttöä pyritään vähentämään ja korvaamaan kierrätetyillä tai biohajoavilla materiaaleilla. Kierrätyssektori onkin tänään erittäin dynaaminen. Kiertotalouden teknologiat ja menetelmät kehittyvät koko ajan, mikä edistää kestävien käytäntöjen laaja-alaista käyttöönottoa koko pakkausarvoketjussa.
Globaali keskiluokka kasvaa, jonka myötä kaupankäynti ja kulutus ovat lähteneet uudenlaiseen kasvuun – ja samalla pakkausten ja pakkausjätteen määrä on kasvanut merkittävästi. Pakkausmateriaalien kierrätys ja uusiokäyttö ovat Euroopan kiertotalousstrategian keskiössä, ja myös muualla maailmassa on alettu kiinnittämään huomiota aiheeseen.
Vaikka pakkausten ekologisuutta ja kierrätystä on kehitetty huomattavasti parin viime vuoden aikana, erityisesti muovipakkausten ja polymeeripeitteisten pakkausten kierrätysprosentti on edelleen suhteellisen pieni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pakkausmuovin ja ruokapakkauksiin käytettävän muovin talteenottoaste on noin 14 %. Euroopassa muovipakkausten ilmoitettu kierrätysprosentti on jokseenkin korkeampi, noin 40 %, kun taas kartongin kierrätyssuhde on noin 80 % molemmilla mantereilla.
Toimivan kierrätysjärjestelmän edellytys on paikallisen kierrätyksen lisäksi keräys- ja lajitteluinfrastruktuuri, joka ei edelleenkään ole maailmanlaajuisesti riittävällä tasolla.
Kierrätysinfrastruktuuriin luvassa suuria edistysaskeleita
On todennäköistä, että seuraavan viiden vuoden aikana otetaan käyttöön kierrätysjärjestelmiä erilaisille pakkauksille, joita ei vielä kierrätetä laajamittaisesti. Nykyiset kierrätysjärjestelmät eivät pysty helposti kierrättämään merkittävää osaa tällä hetkellä tuotettavista pakkauksista, varsinkaan kun pakkaus koostuu useista materiaaleista. Tällaiset pakkaukset toimivat paremmin ruoan säilytyksessä, mutta ne eivät sovi hyvin nykyajan mekaanisiin kierrätysmenetelmiin.
Kuitupohjaisten materiaalien kierrätys on jo vakiintunutta, mutta monessa maassa kierrätysjärjestelmät eivät ota vastaan muovi- tai alumiinikalvollisia pahvipakkauksia, jotka päätyvät siksi usein sekajätteeseen. Materiaalien laajamittaista keräystä ja käsittelyä voidaan edistää järjestelyillä, joissa esimerkiksi pahvimukien tuottajat ja jätehuoltoyritykset tarjoavat keskitettyjä keräysjärjestelmiä, joiden kautta materiaaleja voidaan kerätä kahviloilta ja ravintoloilta. Uusia ratkaisuja on myös otettu käyttöön eroteltuja polymeeri- ja alumiinipinnoitteita varten.
Merkittävä määrä materiaalia jää kierrättämättä, koska käytettyjen, kerättyjen pakkausten tarkempi lajittelu on puutteellista. Myöskään kemiallista kierrätystä, joka täydentäisi muovin mekaanista kierrätystä, ei ole vielä otettu täysimittaisesti käyttöön. Muovin kemiallinen kierrätys nähdään ratkaisuna mm. monikerroksisten muovipakkausten kierrättämiseen, sillä niiden mekaaninen kierrätys kaupallisessa mittakaavassa ei ole yleisesti käytössä. Tämän takia on odotettavissa, että kemiallisen kierrätyksen teollista kapasiteettia kasvatetaan merkittävästi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Itä-Aasiassa seuraavan kolmen tai neljän vuoden aikana. Kemiallisessa kierrätyksessä on merkittävää se, että kemiallisia kierrätettyjä polymeerejä voidaan käyttää elintarvikepakkauksissa täysin depolymeroituna. Nykyään elintarvikekäyttöön hyväksytty kierrätetty polymeeri on käytännössä ainoastaan kierrätettyä PET-muovia.
Uudet kierrätysratkaisut perustuvat toimivaan arvoverkostoon
Kierrätysratkaisujen kehityksessä brändien omistajien, kierrätys- ja lajittelumenetelmien kehittäjien ja jätehuoltoyritysten tiivis yhteistyö on olennaista. Tällainen yhteistyö on keskeistä, kun suunnitellaan investointia uuteen kierrätysteknologiaan: kerätyt jätemateriaalit saadaan siirrettyä taholta toiselle, ja kierrätetyille raaka-aineille löytyy uusia käyttäjiä.
Kokonaisuudessaan kierrätysala on nykyään erittäin dynaaminen. Jätteiden hallinnassa yhteiskunta siirtyy koko ajan kohti kestävämpiä käytäntöjä ja automaatiota, ja yhdessä TKI-organisaatioiden kanssa kierrätysalan toimijat kehittävät uusia lupaavia kierrätysmenetelmiä. Tämä kehitys parantaa kiertotalouden teknistä, taloudellista ja kestävää kannattavuutta, mikä edistää kestävien käytäntöjen laaja-alaista käyttöönottoa koko arvoketjussa.
Muovin hylkääminen ruokaketjusta kokonaan ei välttämättä ole paras vaihtoehto, kun ajatellaan ympäristön ja arvokkaiden resurssien suojelemista. Tiedostamalla elintarvikepakkausjätteen aiheuttaman ympäristöhaitan, kaikki toimijat – eli yritykset, päättäjät ja kuluttajat – voivat ottaa vastuuta siitä, että kulutustuotteiden materiaalit eivät päädy roskana ympäristöön. Jotta materiaalit eivät päätyisi roskaksi, ne täytyy valmistella uudelleenkäyttöä varten, mikä edellyttää laajempaa ja parempaa talteenottojärjestelmää. Käytetyt pakkaukset tulisi nähdä arvokkaina resursseina maailmassa, jossa on rajallisesti resursseja. Kierrätetyillä materiaaleilla voikin olla tärkeä rooli muiden raaka-ainelähteiden tukena.
Lisätietoja: Recycling food packaging: Discussion paper
