|
Eurooppalainen maatalous voisi nykyistä tehokkaammin edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Tarkat jalostusmenetelmät, kuten kasviperimän muokkaus CRISPR-tekniikalla, ovat innovatiivisia työkaluja, jotka auttavat saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet nopeammin ja tehokkaammin. |
Perimän editointitekniikan käyttö mahdollistaisi kestävämmän viljelyn ja elintarviketuotannon
EU:n lainsäädännön nykyinen tulkinta estää tekniikan käytön maataloudessa ja elintarviketuotannossa EU:ssa. Eurooppalaiset tutkijat vetoavat 126 tutkimusorganisaation yhteisessä kannanotossa äskettäin valittuun Euroopan parlamenttiin ja Euroopan komissioon, jotta genomin editointitekniikat olisivat käytettävissä myös EU-maiden kasvinjalostuksessa.
Ihmiskunnalla on edessään ennennäkemättömiä haasteita. Väestö kasvaa, biologinen monimuotoisuus heikkenee, maan keskilämpötila nousee edelleen ja ilmastolliset ääriolosuhteet voimistuvat. Haasteisiin vastaaminen edellyttää, että maatalouden ja elintarviketuotannon on oltava nykyistä kestävämpää ja ääriolosuhteisiin sopeutuvaa.
Kasvinjalostajat kehittävät kasvilajikkeita, jotka ovat vähemmän alttiita kasvintuhoojille ja sietävät paremmin ilmaston ääriolosuhteita. Näin viljelijät voivat tuottaa määrältään ja laadultaan hyvää satoa ja samalla vähentää kemikaalien ja veden käyttöä. CRISPR-tekniikan käyttö kasvinjalostuksessa mahdollistaisi nykyistä tehokkaammin näiden tavoitteiden saavuttamisen.
"Vuonna 2001 julkaistu EU:n GM-lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tieteellistä tietoa. Ei ole tieteellisiä syitä säännellä genomieditoituja viljelykasveja eri tavalla kuin perinteisesti jalostettuja lajikkeita, esimerkiksi muutaatiojalostuksella aikaansaatuja, joilla on samanlaisia muutoksia. Kasvit, joille on tehty yksinkertainen ja kohdennettu genomin muokkaus tarkkuusmenetelmien avulla ja jotka eivät sisällä vieraita geenejä, ovat vähintään yhtä turvallisia kuin perinteisistä jalostustekniikoista peräisin olevat lajikkeet", sanoo kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta.
Vuosi sitten, 25. heinäkuuta 2018, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin määritti, että tarkkojen jalostustekniikoiden, kuten CRISPR:n, tuottamat kasvit ovat muuntogeenisiä organismeja (GMO). EU:n tuomioistuimen päätöksen (tapaus C-528/16) seurauksena nämä uudet jalostustekniikat jäävät siten suurten monikansallisten yhtiöiden etuoikeudeksi. "Tämä päätös yllätti tutkimusmaailman. Seuraus on, että Euroopassa hyödynnettävien lajikkeiden jatkokehitys pysähtyy muun maailman ottaessa uuden teknologian käyttöön", tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:ltä toteaa.
Eurooppalainen GM-lainsäädäntö muodostaa kohtuuttoman sääntelykynnyksen, joka vaikuttaa eurooppalaisiin tutkimuslaitoksiin ja jalostusyrityksiin. Kyvyttömyys markkinoida genomieditoituja viljelykasveja Euroopassa jäädyttää eurooppalaisen jalostusalan tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tarkkuusjalostuksella tehtyjä muutoksia ei voida valvoa tuontisiementen, kasvien ja elintarvikkeiden kohdalla, koska samoja muutoksia syntyy myös spontaanisti.
Tarkkuusjalostus vähentäisi kasvitautien kemiallista torjuntaa
Tutkijat ovat käyttäneet uusia tarkkuusjalostustekniikoita muun muassa härmää kestävän vehnän kehittämiseksi. Vehnän niin sanottuun MLO-geeniin editoitiin pieni muutos, joka antaa vastustuskyvyn vehnää Suomessakin vioittavalle härmäsienelle. Tämän tyyppisiä MLO-geenin muunnoksia on luonnostaan olemassa muun muassa ohralajikkeissa. MLO-vehnän kehittäminen tavanomaisten jalostustapojen avulla on hyvin aikaa vievää ja vaikeaa.
CRISPR-tekniikka voi nopeuttaa merkittävästi hyödyllisten ominaisuuksien käyttöönottoa kasveilla. MLO-vehnän viljely ei edellytä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä härmän ehkäisemiseksi, mikä tekee viljelystä ekologisesti kestävämpää ja viljelijälle kannattavampaa. EU:n nykyinen lainsäädäntö kuitenkin estää MLO-vehnän viljelyn.
Elintarviketurvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen säilyvät EU:ssa
Muuntogeenisten organismien (GMO) lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jääminen ei tarkoittaisi sitä, että genomieditoituja viljelykasveja ja elintarvikkeita ei säänneltäisi lainkaan. EU:ssa on yleinen elintarviketurvallisuuslainsäädäntö, joka edellyttää, että Euroopan markkinoille tuotujen elintarvikkeiden on oltava turvallisia. Myös ympäristölainsäädäntö edellyttää toimijoilta vastuullisuutta biologisen monimuotoisuuden ja suojeltujen elinympäristöjen suhteen.
EU:n lainsäädännön yhdenmukaistaminen muiden maiden kanssa on välttämätöntä, jotta eurooppalaiset tutkijat ja jalostajat voivat käyttää edistyksellisiä ja tarpeisiin vastaavia jalostusmenetelmiä, kuten CRISPR:ää, yhtenä välineenä kestävän kehityksen mukaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Tiedote on 126 eurooppalaisen tutkimusorganisaation yhteinen julkilausuma. Suomesta mukana ovat muun muassa VTT, Helsingin yliopisto ja Luke.
