Suomalaiset haluavat, että ilmastokriisin ratkaisu on seuraavan hallituskauden ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja. Yhä useampi suomalainen on lisäksi jo muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Ilmastobarometri 2019 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Lisäksi selvitettiin, miten näkemykset ovat muuttuneet vuodesta 2015.
Omaakin lompakkoa rokottavaan politiikkaan valmiutta
Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa toivotaan tulevalta hallitukselta selvästi enemmän kuin edellisten eduskuntavaalien alla (52 % -> 70 %). 75 prosenttia haluaa, että EU näyttää muulle maailmalle esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä riippumatta tämän mahdollisista vaikutuksista EU:n kilpailukykyyn, ja yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla edelläkävijä uusien päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönotossa. Suomalaisista 44 prosenttia kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kolme neljästä katsoo, että verotuksen periaatteena pitäisi olla, että päästöjen aiheuttajat myös maksavat niistä, jolloin verotusta voitaisiin vähentää muualta. Lähes puolet on sitä mieltä, että fossiilisten polttoaineiden sekä lihan ja maitotuotteiden veroja pitäisi nostaa. Jopa kolmasosa suomalaisista on valmis uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämiseen vuonna 2030.
Ilmastonmuutosta pidetään uhkana Suomen taloudelle ja turvallisuudelle
Neljän vuoden takaista useampi suomalainen (67 % -> 76 %) näkee ilmastonmuutoksen muualle kohdistuvien vaikutusten aiheuttavan Suomelle turvallisuusuhkia. Ilmastonmuutoksen nähdään yleisesti (59 %) aiheuttavan Suomelle myös taloudellisen uhan. Valtaosa (80 %) kuitenkin katsoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uutta osaamista, esimerkiksi uusia teknisiä ratkaisuja, mikä taas voi luoda työpaikkoja ja parantaa Suomen kilpailukykyä.
Kansan vahva tuki kehitysavulle ja ilmastonmuutoksen seurauksille herkimpien maiden tukemiselle näkyi myös ilmastobarometrissä. Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus tukea köyhimpiä ilmastokriisin ratkaisemisessa ja että Suomen tulisi suunnata kehitysapua enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta nähdään aiempaa vahvempana
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan ilmasto on lämmennyt jo noin asteen esiteolliseen aikaan nähden. Tiedeyhteisöllä on laaja yksimielisyys siitä, että lämpeneminen on pääosin ihmisen aiheuttamaa. Ilmastobarometri kuitenkin kertoo, että suomalaisista vain 58 prosenttia arvioi tutkijoiden olevan yksimielisiä lämpenemisen syistä. Prosenttiosuus on silti selvästi korkeampi kuin vuonna 2015, jolloin vain runsas kolmannes vastaajista katsoi, että tiedeyhteisö on yksimielinen ilmaston lämpenemisen syistä.
Tasaisen vahvana on pysynyt yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa ja että muutoksella on selvästi enemmän haitallisia kuin myönteisiä vaikutuksia.
Yhä useampi suomalainen on muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista näkyy nyt enemmän myös kysyttäessä arjen valinnoista. Kun 2015 vain 29 % vastaajista kertoi muuttaneensa omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi, nyt 41 % arvioi toimineensa näin.
Selvästi yli puolet suomalaisista kertoo esimerkiksi jo vähentäneensä sähkönkulutustaan ja lähes puolet vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Noin kolmannes oli selvittänyt oman hiilijalanjälkensä laskurilla ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina. Reilusti yli puolet vastaajista toivoo lisää tietoa ilmastonmuutoksesta ja neuvoja ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.
Kolme neljäsosaa pitää tärkeänä, että kunta luo asukkailleen mahdollisuuden ilmastoystävälliseen arkeen (esimerkiksi asumisessa ja liikkumisessa). 43 prosenttia oman auton käyttäjistä kertoo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kestävää liikkumista. Yhtä suuri osa vastaajista aikoo vähentää seuraavan viiden vuoden aikana autoilua ja sen sijaan lisätä kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vajaa viidennes aikoo luopua omasta autosta kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana. Noin kolmasosa oman auton käyttäjistä aikoo hankkia seuraavaksi autokseen vähäpäästöisen sähkö- tai kaasuauton. Henkilöauto on omassa käytössä selkeällä enemmistöllä eli 73 prosentilla suomalaisista.
Noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vähentäneensä lentämistä ilmastosyistä. Yhtä suuri osa vastanneista aikoo vähentää lentämistä seuraavan viiden vuoden aikana. Hieman alle puolet (45 %) on matkustanut lentokoneella viimeisen vuoden aikana.
Kaupunkilaiset ja hyvin toimeentulevat valmiimpia tehokkaisiin ilmastotoimiin
Tarve sosiaalisesti oikeudenmukaisille ilmastotoimille korostuu myös kyselyssä. Näkemykset jakaantuvat voimakkaasti asuinpaikan ja toimeentulon mukaan: pääkaupunkiseudulla ilmastotoimiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin maaseudulla, ja ne taloudet, joilla on enemmän rahaa käytettävissään, ovat valmiimpia politiikkatoimiin ja myös tekemään itse enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kannattavat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja naiset sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Epäilevimmin kunnianhimoisiin toimiin suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.
Tehokkaampien ilmastotoimien esteenä suomalaiset näkevät erityisesti ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kalleuden. Keskeisenä haasteena pidetään myös sitä, että poliittiset päättäjät eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa ja että runsaasti päästöjä tuottavilla eturyhmillä on vahva asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Tutkimuksen toteutus
Kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä toteutti Kantar TNS valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän tilauksesta. Tutkimukseen osallistui 1013 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kantar TNS keräsi tutkimuksen aineiston Gallup Forum -vastaajapaneelissaan 1.–7.2.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ilmastoviestinnän ohjausryhmään kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra ja Business Finland.
