EU:n asettamat kierrätystavoitteet ovat kovia ja nykymenetelmillä vaikeita saavuttaa. Yhdyskuntajätteen polttoon päätyvä osuus, eli hyödyntäminen energiaksi, on kasvanut Suomessa viime vuosina 62 prosenttiin. Iso osa siitä voitaisiin kierrättää, ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jotta kierrätystavoitteeseen päästään, tarvitaan merkittävää muutosta, joka ulottuu aina lainsäädännöstä kuluttajiin asti. VTT arvioi Vantaan Energialle eri menetelmiä, jotka vauhdittaisivat kierrätyshaasteen ratkaisemista.
Yhdyskuntajätteen kierrätysaste vuonna 2021 oli Suomessa 37 prosenttia. EU tavoittelee yhdyskuntajätteen kierrätysasteen roimaa nostoa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisen kierrätyksen parantamiseen on kaksi täydentävää keinoa: lisätä syntypaikkalajittelua kodeissa ja muissa kiinteistöissä sekä rakentaa Suomeen keskitettyjä jätteen lajittelulaitoksia. Kummassakin ratkaisussa tunnistetaan haasteita. Silti on selvää, ettei jäteongelman ratkaisua kannata jättää yhden kortin varaan.
”Yhdyskuntajätteestä suuri osa on fossiiliperäistä jätettä, kuten muovia. Ilmaston kannalta sen polttaminen on sama kuin käytettäisiin öljyä. Kierrätystä on lisättävä, mutta silti vaikeasti kierrätettävä aines jää poltettavaksi. Tarvitsemme siis ratkaisuja sekä hiilidioksidin talteenottoon että kierrätyksen tehostamiseen”, VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto sanoo.
Entistä kattavammassa syntypaikkalajittelussa törmätään kuluttajakäytöksen hitaaseen muuttumiseen, lajittelun laatuun ja keräyslogistiikan välimatkoihin – emme tiedä, kuinka paljon syntypaikkalajittelulla pystytään kasvattamaan kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrää. Yhdyskuntajätteen laitoslajittelu on vielä hyödyntämätön keino Suomessa. Lainsäädäntö ei tunnista kaikkea siten käsiteltyä jätettä täysin kierrätetyksi. Laitoslajittelun teknisten ratkaisujen potentiaali ja saatavien jätevirtojen hyödynnettävyys edellyttävät jatkoselvityksiä.
Jätteestä saatavien materiaalien ja tuotteiden hyöty tulisi maksimoida
Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla 30 prosenttia. Panostuksia tarvitaan myös jätemäärän pienentämiseen. Jo suunnitteluvaiheessa tuotteiden ja niiden materiaalien kierrätettävyys tulisi ottaa paremmin huomioon.
”Tulevaisuudessa jätteen hyödyntäminen polttoon ja energiaksi on suositeltavaa vain silloin, kun jäte on aidosti muuhun kierrätykseen kelpaamatonta. Tarkalla laitoslajittelulla voitaisiin päästä käsiksi materiaaleihin, joista voidaan luoda jatkojalostamalla uusia raaka-aineita ja kierrätystuotteita. Esimerkiksi sekajätteessä on erilliskeräyksestä huolimatta vielä runsaasti erilaisia muoveja, joiden erottaminen muovien kemiallisen kierrätyksen raaka-aineeksi voisi merkittävästi lisätä korkealaatuisen uusiomuovin tuotantoa”, sanoo VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen.
Ilmastonmuutoksen hillinnällä, kierrätystavoitteella ja energiatehokkuudella on monia synergioita, mutta myös kompromisseja ristiriitaisten tavoitteiden välillä täytyy tehdä, jotta vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan pysyvät hallinnassa. Keskeinen kysymys EU-tason päätöksenteossa on, mikä osa jätteestä voidaan kierrättää riittävän laadukkaasti ja missä määrin jätteenpoltosta syntyvän hiilidioksidin käyttö ja siitä jatkojalostetut tuotteet voidaan katsoa kestävästi tuotetuiksi.
Vantaan Energian tavoitteena edistää hiilen ja materiaalien kestävää kiertoa
Kiertotalouden keinoin hiilinegatiiviseksi energiayhtiöksi vuoteen 2030 mennessä tähtäävä Vantaan Energia etsii yhdessä VTT:n ja muiden kumppanien kanssa ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat kestävän hiilenkierron yhteiskunnassa. Esimerkiksi sekajätepussin sisällöstä kaikki arvokkaat jakeet tulisi saada uudelleen kiertoon niin, että ainoastaan aidosti kierrätyskelvoton jäte päätyisi poltettavaksi energiantuotannossa. Tämä sekä parantaisi jätteiden kierrätyksen materiaali- ja resurssitehokkuutta että edesauttaisi ilmastotavoitteita jätteen energiahyödyntämistarpeen pienentyessä. VTT:n tekemään analyysiinkin pohjatuen erilliskeräyksen lisäksi tarvitaan täydentävää laitosmaista lajittelua, mutta myös kierrätyskelvottoman jätteen polttamisella ja hiilidioksidin talteenotolla on roolinsa.
"Tutkimme yhdessä kumppaniemme kanssa mahdollisuuksia hyödyntää jätejakeet siten, että ne tuottavat eniten arvoa. Kierrätystuotteiden jatkojalostusprosesseista saamme prosessilämmön talteen lämpöverkkoon ja teollisuudessa hyödynnettävää raaka-ainetta tai polttoainetta. Vaikka kierrätysasteen nostamisessa on paljon potentiaalia, kaikkea jätettä ei voida kierrättää. Tällainen jäte, niin sanottu rejekti, kannattaa hyödyntää korkealla hyötysuhteella energiaksi ja siitä ottaa hiilidioksidit talteen. Tämä on tärkeä osa toimivaa kiertotaloutta ja hiilenkiertoa”, toteaa Vantaan Energian Kaupunkienergin liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.
Uusien hiilenkiertoa parantavien arvoketjujen rakentaminen perustuu yhteistyöhön yli toimialarajojen. Vantaan Energia etsii aktiivisesti kumppaneita niin jätehuoltoyhtiöiden kuin jalostavan teollisuuden puolelta rakentamaan toimivaa ja kestävää kiertotalousekosysteemiä ja viemään VTT:n ja muiden kumppanien ratkaisuja teolliseen ympäristöön.
Yhdyskuntajäte: Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa syntyneet ja tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, kertyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. Yhdyskuntajätteiden yleinen yhteinen piirre on, että ne ovat yhdyskunnissa lopputuotteiden kulutuksessa syntyneitä jätteitä ja ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.
VTT kartoitti Vantaan Energialle keinoja kierrätyshaasteeseen. Lue VTT:n raportti: Technical Steps Towards Circularity of Carbon-Containing Wastes
