Suuret, globaalit ja yllättävät muutokset edellyttävät yksilöiltä, organisaatioilta ja kansakunnilta yhä vahvempaa kykyä selviytyä kiperistäkin tilanteista ja nousta niistä uudistuneena. Kyse on tulevaisuusresilienssistä – mutta miten sitä rakennetaan?
Tulevaisuusresilienssi perustuu kykyyn ennakoida mahdollisia tulevaisuuksia ja toimia niin, että toivottu vaihtoehto toteutuisi. Tulevaisuusresilienssille on kasvava tarve koko yhteiskunnassa, sillä muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan yhä vahvempaa tulevaisuusajattelua.
Tulevaisuusresilienssiä ei saada syntymälahjana, mutta jokainen iästä ja taustasta riippumatta voi oppia siihen liittyviä taitoja. Näitä taitoja voi myös tietoisesti opettaa.
Mistä tulevaisuusviisautta voi ammentaa?
Tulevaisuusresilienssi perustuu tulevaisuuslukutaitoon (futures literacy). Se tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää sitä, kuinka toisaalta tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisaalta nykyhetken päätökset ja teot tulevaisuuteen.
Tulevaisuuslukutaidon tulisi olla yhteiskunnan läpäisevä kansalaistaito ja luonnollinen osa ihmisten ja yritysten arkea siinä missä esimerkiksi kestävä kehitys. Tulevaisuuslukutaitoa voidaan vahvistaa harjoittelemalla konkreettisia tulevaisuustaitoja kahdeksalla osa-alueella:
- Moninaisten tulevaisuuksien hahmottaminen
- Systeemiajattelu
- Aikaperspektiivi
- Kriittinen ajattelu
- Luova ajattelu
- Proaktiivinen ja vastuullinen toiminta
- Epävarmuuden hyväksyminen
- Reflektio
Taidot kehittyvät treenaamalla
Ajattelemme tulevaisuutta usein lineaarisesti ja kapeasti. Systemaattinen harjoittelu auttaa laventamaan tulevaisuusnäkymiä. Tulevaisuustaitojen treeniohjelma tarjoaa tähän välineitä.
Tulevaisuudentutkimuksessa on kehitetty paljon erilaisia menetelmiä, työkaluja ja harjoituksia, joista treeniohjelman voi rakentaa. Olemme yhdessä kollegoiden kanssa suunnitelleet tulevaisuustaitojen vahvistamiseksi kuvassa näkyvän treeniohjelman, joka koostuu erilaisista harjoituksista. Olen soveltanut tätä ohjelmaa koulutuksen ja kasvatuksen alalla tulevien sukupolvien tulevaisuustaitojen vahvistamiseksi.
Treeniohjelman mukaisesti esimerkiksi moninaisten tulevaisuuksien hahmottamista harjoitellaan mitä jos -kysymyksillä sekä luomalla erilaisia tulevaisuuskuvia. Kriittistä ajattelua tai reflektiokykyä harjoitellaan puolestaan muun muassa haastamalla näitä tulevaisuusoletuksia. Treeniohjelma soveltuu sekä yksilöiden itsenäiseen harjoitteluun että yhteiskehittämiseen.
Tehoaako treeni – miten vaikutuksia arvioidaan?
Tulevaisuustaitoja treenataan erilaisissa koulutuksissa, valmennuksissa ja tulevaisuustyöpajoissa. Jälkikäteen on usein tarpeen arvioida, mitä prosessissa saatiin aikaan.
Olemme VTT:llä kehittäneet monikriteerisen mallin ennakoinnin vaikutusten arviointiin. Sovelsimme mallia Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmään tehdäksemme näkyväksi sen, miten menetelmä kehittää tulevaisuusajattelua ja -toimijuutta yksilö- ja yhteisötasolla sekä koko yhteiskunnassa. Tunnistimme myös tekijöitä, jotka estävät tai tehostavat vaikutusten syntymistä.
Arviointimallimme ottaa huomioon sekä yksilötason tekijöitä että laajempia kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tulevaisuusajattelun läpilyöntiin koko yhteiskunnassa. Yksilötasolla itsearviointi on keskeinen osa mallia: kysymyspatteriston avulla kuka tahansa voi tarkastella, kuinka tulevaisuustaitojen harjoittelu on vaikuttanut omaan toimintaamme. Keskeinen käsite on minäpystyvyys eli ajatus siitä, että henkilön oma käsitys kyvyistään vaikuttaa hänen toimintaansa riippumatta siitä, millaiset kyvyt hänellä on objektiivisesti arvioiden. Arviointi on opitun reflektointia ja kuuluu olennaisena osana tulevaisuustaitoihin ja niiden kehittämiseen.
Tulevaisuustaitoja kehitettävä rinta rinnan
Tulevaisuustaitojen vahvistaminen on nyt tapetilla eri organisaatioissa. Tätä kehitystä on tehtävä rinta rinnan yksilö- ja yhteisötasolla: jos yksilöillä ei ole tulevaisuustaitoja, ei organisaatiollakaan niitä ole. Yksilöt kehittävät omia taitojaan, mutta organisaation on luotava tähän rakenteita, jotta tulevaisuusresilienssiä eli uudistumiskykyä todella kehittyisi yhteiskunnan joka tasolla.
Yhtä kaikille sopivaa mallia ei ole, mutta yhä useammat organisaatiot ovat käynnistäneet tarpeisiinsa räätälöityjä tulevaisuustaitojen treeniohjelmia tulevaisuusresilienssinsä varmistamiseksi.
