Miksi pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa panostaa tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin? 

Suomen talous on väestömäärään suhteutettuna pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa myös työtunnin tuottavuus (BKT) on korkeampi, kuten Markus Jäntti on artikkelissaan Talouden Finnkampen vertaillut. Kotimaiset pääomat ovat myös niukkoja eikä meillä useinkaan ole mahdollisuutta kasvattaa nopean kasvun yrityksiä mittelstand-kokoluokkaan ilman kansainvälistä rahoitusta. Jotakin ainutlaatuista kilpailuetua tarvitaan, että sijoituksia ja sijoittautumisia saadaan houkuteltua kansainväliseltä kentältä Suomeen.  

Yksi osa ratkaisua on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kasvattaminen. Sen avulla yritystoimintaa ja tarjoamia voidaan uudistaa ja esimerkiksi ottaa käyttöön tehokkaampia tuotantotapoja, saada tuotantoon markkinaa mullistavia ratkaisuja ja aikaansaada myös kansainvälistä liiketoimintaa. Tutkimuksesta tiedetään, että TKI-toiminnan kautta syntyy uutta osaamista ja immateriaalioikeuksia (IPR), jotka puolestaan parhaimmillaan johtavat uusin palveluihin ja tuotteisiin sekä uusiin liiketoimintamalleihin ja kasvuun.  

Aineetonta arvontuottoa ja luovan alan monistettavia konsepteja ei kannata unohtaa myöskään TKI-toiminnassa ja sen tukemisessa, kuten Kaarlo Hildén ja Petri Rouvinen kirjoittivat Kauppalehden Debatissa elokuussa: esimerkiksi pelit, TV-tuotannot, musiikki ja kirjallisuus voivat tuottaa ”säteilyvaikutuksena” miljardeissa mitattavaa liiketoimintaa. Tässä pk-sektorilla on erityisen iso rooli. 

TKI-toiminta on kuitenkin kärsivällisten työtä: kokemuksesta tiedämme, että TKI:n hyödyt voivat kotiutua euroina vasta 3–5 vuoden tai joskus isojen teollisten investointien tapauksessa vasta 10–15 vuoden kuluttua satsauksista. Siitäkin huolimatta tutkimus ja kehitys kannattaa, jotta pysyy muuttuvan markkinan kyydissä myös tiedollisesti ja taidollisesti. Muutakin markkinassa toki tarvitaan, kuten hyvää tarinankerrontaa, brändäystä sekä kumppanuuksia.

Vallitsevassa Suomen talouden taantumassa ja toisaalta jo pidempään jatkuneessa geo- ja ympäristöpoliittisessa myllerryksessä on hyvä ja ehkä pakkokin tehdä kehitystyötä. Kiertotalous ja vihreä siirtymä, digitalisaatio ja tekoäly muovaavat ja jopa murtavat nyt markkinaa monella toimialalla. Myös muut kuin deep tech-teknologiayritykset voivat lähteä rakentamaan itselleen liiketoimintaa näistä murroslinjoista. Pk-yritykset voivat ketterinä tarttua vaikkapa kaupan digitalisaatioon, asiantuntijapalveluiden tekoälyllistämiseen tai tuotepassitiedon hyödyntämiseen tuotteiden elinkaaren pidentämisessä. Nyt on aika toimia! 

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi ns. mittelstand-yritysten määrän tuplaaminen vuoteen 2030 mennessä. Talkoot on käynnistetty vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kasvuyrittäjyysohjelman valmistelun puitteissa. Ohjelmassa ehdotetaan toimia mm. eri hallinnonaloilla julkiseen rahoitukseen, verotukseen, työllisyyspolitiikkaan ja myös TKI-toimintaan liittyen. T&K-rahoituksen osalta hallitus onkin jo sitoutunut lisäämään julkista rahoitusta noin 280 miljoonaa euroa vuodessa.   
 
Julkisen toimijan toimenpiteet eivät kuitenkaan vie meitä perille asti. Isoilta yrityksiltä tarvitaan johtajuutta ja kädenojennus pk-sektorin yritysyhteistyöhön. Pk-sektorilta tarvitaan ennakkoluulottomutta ja rohkeutta kokeilla, uudistua ja kasvaa TKI-toiminnan kautta.

Nyt on oikea hetki kääriä hihat ja ryhtyä TKI-toimintaan! Me TKI-toimijat haluamme tarjota oman osaamisemme ja kansainvälisen verkostomme TKI-aihioiden hankkeistukseen ja yhteistyöhön.

Konkreettista tukea ja rahoitusta saat myös Business Finlandilta. Tutustu ainakin BF:n rahoitukseen pk-yrityksille.

Kuullaan ja nähdään innovaatioiden ja kasvun tiimoilla!