Professori Nesli Sözer on toiminut kasvipohjaisten ruokien kanssa yli 20 vuotta, saaden työstään useita patentteja ja palkintoja. Nämä ovat johtaneet useisiin kaupallisiin innovaatioihin ja herättäneet yleistä kiinnostusta asiaa kohtaan.
Nesli Sözer rakastui Suomeen vuonna 2006 vieraillessaan Helsingissä konferenssissa. Tapahtuma oli keskellä kesäkuuta eikä esimerkiksi marraskuussa, millä saattoi olla oma vaikutuksensa asiaan. Valoisten kesäöiden ja kauniin luonnon lisäksi suomalainen tutkimus jätti jälkensä Sözeriin.
Pian vierailunsa jälkeen Sözer väitteli tohtoriksi Gaziantep-yliopistossa kotimaassaan Turkissa. Seuraavaksi tutkimus vei hänet valtameren taakse yli neljäksi vuodeksi. Ensimmäinen tutkimusjakso tohtorina oli Rutgersin yliopistossa New Jerseyssä, USA:ssa 2007-2009. Tätä seurasi vielä toinen tutkimusjakso Illinoisin yliopistossa Urbana-Champaignissa 2009-2011.
Sözer muutti Suomeen keväällä 2011 ja on siitä lähtien työskennellyt VTT:llä. ”VTT:llä pystyy tekemään monipuolisen, hedelmällisen ja poikkitieteellisen uran ja toimia useissa erilaisissa tehtävissä. Itse aloitin tutkijana vuonna 2011 keskittyen ravintokuituihin. Vuonna 2016 minusta tuli johtava tutkija, tutkimuskohteenani vaihtoehtoiset proteiinit. Vuonna 2019 minut nimettiin tutkimusprofessoriksi älykkään ja kestävän ruokatuotannon alueella”, kuvaa Sözer urakehitystään VTT:llä.
Fokus edullisessa, maukkaassa ja ravitsevassa kasvipohjaisessa ruuassa
Professori Sözerin tutkimus on pääasiassa pyörinyt kasvipohjaisten ruokien ympärillä. Siinä missä hänen aiempi tutkimuksensa keskittyi erityisesti ravintokuituihin, viimeisimmät projektit ovat kääntyneet enemmän kohti proteiinia. Tämä heijastaa kuluttajien kiinnostusta vaihtoehtoisia proteiinilähteitä kohtaan. Trendi on myös synnyttänyt useita innovatiivisia startup-yrityksiä, joista monet ovat syntyneet VTT:llä. Markkina kehittyy nopeasti, tarjoten jatkuvasti laajenevan valikoiman liha- ja maitotuotteita korvaavia ratkaisuja. Tilanne on nyt vuonna 2024 hyvin toisenlainen kuin vaikkapa vielä viisi vuotta sitten.
Sözer muistaa vuodelta 2014 erään lehdistötiedotteen, joka sai merkittävää huomiota valtamediassa. Se käsitteli härkäpapujen fraktiointia ja niiden käyttämistä proteiinipitoisessa leivässä. Tuolloin hän tajusi, että kyse on merkittävästä muutoksesta. Nykypäivään tultaessa toimiala onkin kehittynyt huimasti. ”Tällä hetkellä tavoitteenamme on tehdä kasvipohjaisista ruuista edullisempia, paremman makuisia ja ravitsevampia. Keskitymme kehittämään hybridiruokia, jotka yhdistelevät kasvi- ja solumaatalouden tuotteita. Tällainen yhdistelmä voi tuoda kasvipohjaisten tuotteiden maun, rakenteen ja ravitsemukselliset ominaisuudet vastaamaan eläinperäisten tuotteiden ominaisuuksia”, kuvaa Sözer tämänhetkisiä tutkimuskohteitaan.
”Työni kasvipohjaisten ruokien kanssa jatkuu varmasti ja etenee uusiin suuntiin”, pohtii Sözer tulevaisuuttaan. ”Esimerkiksi tekoäly ja koneoppiminen ovat teemoja joilla on hyvin todennäköisesti sovelluskohteita myös ruokatutkimuksessa. Myös kvanttilaskenta saattaa kasvattaa merkitystään. Tällä alueella on paljon saavutettavaa!”
Kunniamainintoja ja patentteja
Sözer on saanut useita ammatillisia tunnustuksia työstään, ensimmäisen jo jatko-opiskelijana Gaziantepin yliopistossa. Viimeisin merkittävä palkinto on toukokuulta 2024, järjestyksessään viidennestä TABADER-konferenssista Istanbulista, Turkista. Palkinto tuli kategoriassa ”Lisäarvon tuottaminen toimialalle”. TABADER on turkkilainen yhdistys, joka keskittyy viljan ja palkokasvien prosessointiteknologioihin, säilytykseen ja analysointiin.
Sözerin työ on myös tuonut hänelle useita patentteja vuosien varrella. Viimeisin koski ekstruusioavusteisten kasviproteiinien erottelua, jotta kasvipohjaisten ruokien hintaa saataisiin painettua alas. Sözer myös hallinnoi vaikutusvaltaisia tutkimusprojekteja ja -foorumeita. Esimerkiksi EU-projekti Helthgrain, johon Sözer törmäsi ensimmäisen kerran vuonna 2006, on sittemmin kasvanut pysyväksi Healthgrain Forumiksi, jonka puheenjohtajana Sözer toimi 2019-2023. ”Healthgrain Forum on paikka, jossa yritys- ja tutkimusmaailma voivat hyvin kohdata toisensa. Noin puolet jäsenistä on yrityksiä ja loput yliopistoja ja tutkimuslaitoksia”, Sözer kertoo.
Kuten aina huippututkimuksessa, uudet keksinnöt odottavat tulevaisuudessa. ”Tutkijana oleminen ei tarkoita pelkästään pitkiä päiviä täynnä tutkimusta, mutta myös oman työnsä tulosten näkemistä parantamassa yhteiskuntaa. Siksi olen innostunut siitä mitä teen”, summaa Sözer.
