VTT:n teettämän kyselyn mukaan pk-yritykset ovat haluttomia investoimaan uuteen teknologiaan. Ainoastaan kolmasosa kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä hakee kasvua ja uutta liiketoimintaa investoimalla teknologiaan. Tulosta voidaan pitää hyvin huolestuttavana, sillä valmistavassa teollisuudessa investointivelkaa on kertynyt jo vuodesta 2008 lähtien. Tulokset käyvät ilmi VTT:n teettämästä pk-yrityskyselystä1), jossa haastateltiin 200 suomalaista valmistavan teollisuuden pk-yritystä.
Kasvua ja uutta liiketoimintaa haetaan pääsääntöisesti uusista asiakkaista, uusista omista tuotteista sekä uusista kumppaneista ja verkostoista. Tulokset kasvun moottoreista myötäilevät edellistä, vuoden 2018 kyselyä, mutta yritysten investointihalukkuus uuteen teknologiaan on tippunut selvästi. Investoinnit uuteen teknologiaan nähtiin vasta neljänneksi tärkeimpänä kasvun moottorina.
Valmistava teollisuus on jo pitkään kärsinyt ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Näyttää siltä, että tämä näkyy jo yritysten investointihaluttomuutena.
- Ajatellaanko yrityksissä, että uusia teknologiainvestointeja ei saada hyödynnettyä täysimääräisesti ammattitaitoisen työvoiman puuttuessa? Joka tapauksessa investointihaluttomuus heikentää suomalaisen valmistavan teollisuuden työn tuottavuutta ja kilpailukykyä, sanoo kehityspäällikkö Jyrki Poikkimäki VTT:ltä.
Uusien järjestelmien ja työkalujen käyttöönottoa harkitsee alle 10 % vastanneista
Kyselyssä tiedusteltiin yrityksiltä jo käytössä ja suunnitteilla olevia digitalisaatioratkaisuja. Vastausten perusteella digitalisaatio on lähtenyt liikkeelle yrityksissä, mutta hitaammin kuin olisi toivottavaa. Esimerkiksi ohjaustyökaluista toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on käytössä lähes 90 prosentilla vastanneista, mutta tuotannonohjausjärjestelmän ja tehdasautomaation yhdistäviä MES-järjestelmiä ainoastaan joka kymmenennessä yrityksessä. MES-järjestelmän käyttöönottoa harkitsee vain kaksi prosenttia vastanneista.
Tulos kuvaa hyvin suomalaisen valmistavan teollisuuden digitalisaation tilannetta. Perusjärjestelmät ovat käytössä, mutta varsinainen digiloikka on vielä tekemättä. Silmiinpistävänä piirteenä on, että uusien järjestelmien ja työkalujen käyttöönottoa harkitsee tyypillisesti alle 10 % vastanneista. Näyttää siltä, että valmistavan teollisuuden pk-yrityksiltä puutuu resursseja ja osaamista pitkäjänteiseen strategisen tason suunnitteluun.
TKI-yhteistyö auttaa automaatioasteen nostamisessa
Valmistavan teollisuuden pk-yritykset suhtautuvat selvityksen mukaan optimistisesti tulevaisuuteen. Vastaajista 95 % arvioi yrityksen liikevaihdon kasvavan tai pysyvän samana. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo myös kasvattaa kansainvälistä kauppaa. Luku on 10 % korkeampi kuin 2018 tehdyssä kyselyssä. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat edelleenkin Pohjoismaat, EU-maat, etenkin Saksa, sekä Venäjä, USA ja Kiina.
Koneiden ja laitteiden valmistaminen Suomessa on kannattavaa tulevaisuudessakin, mutta se edellyttää digitalisaation laajamittaista hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa sekä investointeja automaatioasteen nostamiseksi ja robotisaation lisäämiseksi. Tähän tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä.
- Valmistavan teollisuuden kehityksen tukemiseksi on käynnissä monia toimenpiteitä. VTT on mukana rakentamassa teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä Suomeen teollisuuden tiekarttaa sekä muodostamassa kansallisia Sustainable Industry X (SIX) -klustereita. Ne kiihdyttävät yhteistyötä ja auttavat kehittämään digitalisaatioratkaisuja ja uuden teknologin käyttöönottoa. Tavoitteena on myös rakentaa parempaa pk-yritysten tarpeisiin soveltuvaa testiympäristöjen verkostoa, Älykkään valmistavan teollisuuden tutkimusaluetta johtava Karoliina Salminen VTT:ltä kertoo.
1) VTT teetti Innolink Research Oy:llä kyselyn kotimaisten valmistavan teollisuuden pk-yritysten kehityssuunnista. Kyselyyn vastasi 200 pk-yrityksen päättäjää. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluilla joulukuun aikana. Pk-yrityskysely tehtiin osana valtioneuvoston VTT:lle myöntämää lisärahoitusta, jolla edistetään valmistavan teollisuuden digitalisaatiota ja yritysten kilpailukykyä koronan jälkeisessä toimintaympäristössä.
