Mikäs sen mukavampaa kuin hyvä ruoka! Etenkin kun voimme luottaa siihen, että edessä höyryävä ateria ja kaikki sen raaka-aineet ovat turvallisia, niiden alkuperä tunnetaan ja laatu pidetään kunnossa. Ruoan koostumuksesta ja määrästäkin on tarjolla runsaasti tietoa, kun tutkii pakkausmerkintöjä. Mistä kaikki tiedot oikein ovat peräisin? Maailman metrologiapäivän kunniaksi me elintarvikkeiden turvallisuuden ja vaatimuksenmukaisuuden parissa työskentelevät viranomaiset halusimme kertoa aiheesta lisää.
Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta on tietysti aina niiden tuotannosta ja myynnistä vastaavalla yrityksellä. Taustalla me viranomaiset teemme kuitenkin paljon erilaisia toimia, jotta koko ruokaketju pidetään kunnossa ja elintarvikkeista tarjotaan luotettavaa tietoa.
Tehtävämme toteuttamiseksi tarvitaan koko joukko mittauksia, aina pellolta ruokalautaselle saakka. Jotta elintarvikkeet ovat turvallisia ja niistä annetut tiedot luotettavia, pitää näitä varten tehtyjen mittaustenkin olla laadukkaita.
Tätä koko maailmanlaajuisen ruokaketjun toimivuutta me virkaihmisetkin juhlimme 20.5.2023 maailman metrologiapäivänä – sillä mittauksilla elintarvikkeiden ja koko ruokajärjestelmän luotettavuus on rakennettu.
Miten ruokajärjestelmän luotettavuus sitten taataan?
Suomessa useat virastot työskentelevät elintarvikkeiden turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden parissa. Yhdessä luomme edellytyksiä luotettaville tutkimuksille ja kaupan käynnille.
Suomalaisen ruokaketjun turvallisuutta varmistaa Ruokaviraston laboratorio. Ruokavirastossa käsitellään näytteitä ruokaketjun joka pisteestä alkaen maatalouden tuotantopanoksista, kuten lannoitteista, siemenistä, kasvinsuojeluaineista ja rehuista, eläin- ja kasviperäisistä raaka-aineista elintarvikkeisiin. Näytteistä tutkitaan esimerkiksi ravintotekijöitä, laatua, turvallisuutta, aitoutta ja maantieteellistä alkuperää.
Maahantuotavien elintarvikkeiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta varmistaa Tulli. Tullilaboratoriossa tutkitaan esimerkiksi kasvisten kasvinsuojeluainepitoisuuksia ja mikrobiologista laatua, viljan hometoksiinipitoisuuksia, oliiviöljyn aitoutta ja elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta.
Elintarvikkeiden turvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös Säteilyturvallisuuskeskus (STUK) valvomalla niiden radioaktiivisuutta. Elintarvikevalvonnalla STUK varmentaa, että tuotteet ovat säteilyn osalta turvallisia ihmisten käytettäväksi. Elintarvikkeiden ja veden radioaktiivisuuden valvonta on osa ympäristön säteilyvalvontaa.
Ympäristön tilalla on suoria vaikutuksia ruokaketjuun. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus tutkii ympäristön seurantaohjelmissa erilaisia haitallisten aineiden ja ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, muun muassa kalojen elohopea- ja PFAS-pitoisuuksia.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo, että elintarvikkeiden pakkaajat käyttävät sisällön määrän tarkistukseen vaatimukset täyttäviä mittauslaitteita. Tukes valvoo myös kasvinsuojeluaineiden ennakkotarkastusta ja -hyväksyntää sekä markkinoilla olevia kasvinsuojeluaineita. Yhdessä aluehallintovirastojen kanssa Tukes huolehtii, että kaupassa myytävät tuotteet punnitaan varmennetuilla vaaoilla. Ruoan valmistukseen käytetty energia ja kulutettu vesi pitää nekin mitata vaatimukset täyttävillä mittauslaitteilla.
Tutkimusten luotettavuus varmistetaan eri tavoin
Ruokaturvallisuuden varmistamisessa käytettävien menetelmien ja mittauslaitteiden luotettavuus varmistetaan jäljitettävyyden ja kalibrointien avulla. Laboratorioissa käytetään sertifioituja vertailuaineita analyysilaitteiden kalibrointiin ja pitoisuusmääritysten oikeellisuuden varmistamiseksi. Tulosten luotettavuuden tueksi osallistutaan laboratorioiden välisiin vertailumittauksiin, joilla varmistetaan, että laboratoriot saavat vertailukelpoisia tuloksia. Lisäksi ulkopuolisen arvioijan tekemät akkreditointitarkastukset antavat luotettavuutta koko laboratorion toiminnalle.
Maailman metrologiapäivää vietetään 20. toukokuuta – mutta mitä se metrologia on?
Metrologia eli mittaustiede ja sen soveltaminen luo perustan mittausten luotettavuudelle ja riittävälle tarkkuudelle. Näin on myös ruoan tuotannossa ja kaupankäynnissä, on kyse sitten ruuan aitoudesta, turvallisuudesta, alkuperästä tai laadusta – tai vaikka perunapussin painosta. Metrologia antaa luotettavuuden tarvittaville mittauksille.
Metrologian perustana on jäljitettävyys yhteisesti sovittuihin, SI-järjestelmän mukaisiin mittayksiköihin, kuten massan yksikköön kilogramma (kg) ja ainemäärän yksikköön mooli (mol). Keinoja tähän ovat esimerkiksi säännölliset kalibroinnit, vertailumittaukset ja vertailuaineiden käyttö sekä vaakojen tarkistuksessa käytettävät punnukset.
Maailman metrologiapäivää vietetään vuosittain 20. toukokuuta. Vuonna 1875 tuona päivänä solmittiin ns. metrisopimus, joka oli alkusysäys kansainvälisen yhtenäisen mittausjärjestelmän kehittämiselle. Tänä vuonna metrologiapäivän teemana on ”Mittaukset maailmanlaajuisen ruokajärjestelmän tukena”. Maailman metrologiapäivän järjestävät kansainvälisen SI-järjestelmän ylläpitäjä BIPM ja kansainvälinen lakisääteisen metrologian yhteistyöjärjestö ja kansainvälinen lakisääteisen metrologian yhteistyöjärjestö OIML.
---
Artikkelin laatimisessa mukana olleet organisaatiot:
