Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan pieniä määriä sähköä. VTT-vetoisessa projektissa havaittiin, että polttokennoteknologia mahdollistaa toimintavarman, etäohjattavan ja ympäristöystävällisemmän sähköntuotannon jopa vaikeakulkuisissa ääriolosuhteissa.
“Kaasua hyödyntävä polttokennoteknologia osoittautui soveltuvan erittäin hyvin ääriolosuhteissa sijaitsevien kohteiden sähköistämiseen, aina 40 pakkasasteesta yli 50 asteen trooppisiin lämpötiloihin”, RoRePower-projektin koordinaattorina toiminut VTT:n tutkimusprofessori Jari Kiviaho kertoo.
Perinteisesti vaikeakulkuisissa paikoissa tarvittava sähkö on tuotettu dieselgeneraattoreilla. Projektissa testatun kiinteäoksidipolttokennoteknologian hyötysuhde on parempi perinteisiin menetelmiin verrattuna, ja lisäksi biopohjaista polttoainetta käyttämällä sähköä voidaan tuottaa päästöttömästi syrjäisiinkin sijainteihin.
“Tällä ratkaisulla on maailmanlaajuisesti jopa kymmeniä tuhansia potentiaalisia käyttökohteita. Suomessa tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi sääasemien, syrjässä olevien liikennevalojen sekä rajavalvontaan käytettävien kameroiden sähköistämisessä sekä droonien lataamisessa”, Kiviaho kertoo.
Polttokennoteknologian etu on myös huoltovapaus, sillä yhdellä tankkauksella pystytään tuottamaan sähköä pelkän etävalvonnan avulla jopa vuoden ajan. Järjestelmää voidaan käyttää myös rinnakkain esimerkiksi aurinkokennojen tai akuston kanssa.
Suomessa testikohteena toimi Karjaan Puhelimen datakeskus
Kansainvälisessä projektissa testattiin polttokennolaitteistoa yli 50 kohteessa eri puolilla maailmaa. Suomessa laitteistoa testattiin Karjaan Puhelimen datakeskuksessa, jonka keskimääräinen sähköntarve oli alle 1 kW. SolydEran polttokennojärjestelmää koeajettiin kohteessa onnistuneesti noin kahden vuoden ajan. Tänä aikana järjestelmä tuotti kaiken datakeskuksen tarvitseman sähkön Auris Energian toimittamalla kaasulla.
VTT:n teknikko Mikko Grommi ja Karjaan Puhelimen infra- ja kiinteistöpäällikkö Magnus Henriksson Karjaan Puhelimen datakeskuksella.
”Karjaan Puhelin on pitkään tutkinut ja ottanut käyttöön erilaisia vaihtoehtoisia energiamuotoja, kuten aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa, mutta varavoiman osalta akut ovat olleet yleisin vaihtoehto. Kun VTT esitteli meille polttokennoprojektin, oli päätös mukaan lähtemisestä helppo. Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti, joka on antanut paljon hyödyllistä tietoa polttokennoista sekä niiden eduista ja haasteista. Näen polttokennotekniikan tulevaisuuden oikein valoisana”, kertoo Karjaan Puhelimen infra- ja kiinteistöpäällikkö Magnus Henriksson.
”Projekti osoitti, että kaasun ja polttokennon yhdistelmällä on potentiaalia haastavissa sähköistyskohteissa, kuten vaikeakulkuisissa, sähköverkon ulkopuolella sijaitsevissa paikoissa”, Auris Energian varatoimitusjohtaja Perttu Lahtinen toteaa.
Projektissa kehitetyt ja testatut järjestelmät ovat nyt kaupallisia tuotteita ja ne soveltuvat erinomaisesti pienimuotoiseen sähköntuotantoon erittäin vaativissa olosuhteissa.
RoRePower oli 4-vuotinen EU-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ja testata pieniä voimanlähteitä vaikeakulkuisiin, sähköverkon ulkopuolella sijaitseviin etäohjattaviin kohteisiin. VTT:n lisäksi konsortiossa olivat mukana Sunfire, new enerday, SolydEra, EFCF ja 3E Energy. Projekti on saanut rahoitusta EU:n polttokenno- ja vety-yhteisyritykseltä sopimusnumerolla 824953 ja Horizon 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelmasta.
