Suomalainen ydinenergiatutkimus on taitekohdassa

Uutiset, Lehdistötiedote

Valtion Ydinjätehuoltorahaston (VYR) rahoittamien ydinturvallisuuden tutkimusohjelmien yhteisessä loppuseminaarissa koottiin 23.–24.1. yhteen ohjelmien neljän toimintavuoden aikana saadut tulokset ja luotu uusi osaaminen. Ohjelmien kokonaisrahoitus on vuosien 2019–2022 aikana ollut yli 50 miljoonaa euroa (SAFIR2022 - ydinvoimalaitosten turvallisuuden tutkimus ja KYT2022 - ydinjätehuollon tutkimus). Vuoden alussa käynnistyi uusi ohjelmat yhdistävä kansallinen ydinturvallisuustutkimusohjelma SAFER2028.

Ydinenergian on aina oltava turvallista, ja VYR:n rahoittamat tutkimusohjelmat ovat Suomessa tärkeitä sekä uuden ydinturvallisuuden että ydinjätehuollon osaamisen luomisessa ja kehittämisessä.  Ydinenergialain mukaan tutkimusohjelmissa kehitetään osaamista, jotta viranomaisella on valmiuksia arvioida nopeasti tapahtumien turvallisuusmerkitys niiden sattuessa. Tutkimusohjelmat tarjoavat poikkitieteellisiä ja monialaisia tutkimustarpeita ja ne toimivat myös foorumina, joka yhdistää viranomaiset, luvanhaltijat, tutkimuslaitokset ja alan opiskelijat.

Tutkimusohjelmissa on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti ajankohtaisia aiheita, kuten esimerkiksi pitkän käyttöiän vaikutusta ydinturvallisuuteen, ydinenergian käyttöä muuttuvassa toimintaympäristössä ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ydinturvallisuuteen. Ydinjätehuollon puolella on tutkittu laajasti esimerkiksi mikrobien vaikutusta loppusijoitustilan toimintaan. Lisäksi tutkimusohjelmissa on kehitetty suomalaista tutkimusinfrastruktuuria VTT:n Ydinturvallisuustalossa ja LUT-yliopiston termohydrauliikkalaboratoriossa. Ilman ajanmukaista tutkimusinfrastruktuuria ei ole mahdollista vastata nopeasti esimerkiksi materiaali- tai prosessiteknisiin turvallisuuskysymyksiin.

Kansainvälisesti vetovoimainen, korkeatasoinen suomalainen turvallisuustutkimus ja tutkimusinfrastruktuuri mahdollistavat tutkimuksen alan kansainvälisten huippuosaajien kanssa ja pääsyn viimeisimpään tietoon ajankohtaisista aiheista. Suomen omat tutkimusohjelmat luovat edellytykset tälle osallistumiselle. Ilman näitä kansallisia tutkimusohjelmia Suomen ei olisi mahdollista osallistua kansainväliseen viranomaisten väliseen yhteistyöhön, jossa kehitetään tietopohjaa turvallisuuden kannalta merkittävien asioiden ratkaisemiseksi. Tämä yhteistyö mahdollistaa laskentaohjelmien luotettavuuden varmistamisen ja suuren mittakaavan kokeiden tekemisen kansainvälisillä koelaitteilla.

Ydinturvallisuustutkimus vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin

Samalla kun kansallisissa tutkimusohjelmissa siirrytään yhdestä aikakaudelta toiseen, on myös Suomen ja Euroopan energiantuotanto taitekohdassa. Pyrkimys hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä on otettu huomioon uuden SAFER2028-tutkimusohjelman suunnittelussa. SAFER-tutkimusohjelmat jatkavat päättyvien KYT- ja SAFIR-tutkimusohjelmien aiheiden tutkimista. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat nyt esimerkiksi pienreaktorit, uudet teknologiat, uudet valmistusmenetelmät sekä virtuaalitodellisuus. Riskitietoisten menetelmien aiempaa parempi hyödyntäminen, korkean turvallisuuden organisaatioiden toiminnan ja ihmisen toiminnan ymmärtäminen sekä tiedon parempi integrointi päivittäiseen työhön ovat olennaisia kokonaisturvallisuuden huomioimiseksi ydinlaitoksilla.

Seminaarissa on paikalla yli 250 ydinturvallisuuden asiantuntijaa, joiden voimin suomalaisen ydinenergian tuotannon ja ydinjätehuollon turvallisuutta varmistetaan nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelmien merkitys on korvaamaton, kun kehitetään lainsäädäntöä ja viranomaisohjeistusta tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusohjelmilla on myös suuri merkitys uusien osaajien houkuttelemisessa alalle tilanteessa, jossa eri alojen välinen kilpailu osaajista kiristyy.

Tutkimuksella on kehitetty osaamista: osaajia, analyysimenetelmiä ja tutkimusinfrastruktuuria. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta ylläpidetään ja edelleen parannetaan kansallista kyvykkyyttä arvioida ja kehittää ydinvoimatuotannon turvallisuutta.

Lisätietoja VYR:n tutkimusohjelmista:

•    KYT2022 (Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2019–2022)
•    SAFIR2022 (Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuuden tutkimusohjelma 2019–2022)
•    SAFER2028 (Kansallinen ydinturvallisuustutkimusohjelma 2023–2028)   
 

Tutkimusohjelmien johtoryhmien puheenjohtajat

  • Mia Ylä-Mella (KYT2022), STUK
  • Marja-Leena Järvinen (SAFIR2022), STUK
  • Tomi Routamo (SAFER2028), STUK

Ohjelmien johtajat

  • Suvi Karvonen (KYT2022, SAFER2028), VTT
  • Jari Hämäläinen (SAFIR2022), VTT

 

 

 

Jaa
Suvi Karvonen
Suvi Karvonen
Operations Manager
Visiomme tulevaisuudesta

Uusiutuvan ja hiilineutraalin energian tehokas hyödyntäminen teollisuudessa, liikenteessä ja rakennuksissa on avainasemassa, kun ratkomme ilmastokysymyksiä.