VTT, Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenet haluavat yhdessä rakentaa Suomesta johtavan, mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian avoimeen kehittämiseen pohjautuvan TKI-keskittymän. Toimijat ovat käynnistäneet tavoitetta tukevan hankkeen, jonka päämääränä on rakentaa Espoon Otaniemeen ainutlaatuinen esikaupalliseen kehitykseen painottuva uusi pilotointiympäristö. Suomen kestävä kasvu ja teknologiajohtajuus valituilla alueilla edellyttää kansallista panostusta niihin osaamisalueisiin, joissa meillä on erityistä huippuosaamista ja kilpailuetua.
Rakennettava pilotointiympäristö laajentaa Otaniemessä sijaitsevaa maailmanluokan tutkimusinfrastruktuuria ja edistää Suomen asemaa yhtenä EU:n tärkeimmistä mikroelektroniikka- ja kvanttiteknologiakeskittymistä. Suunnitteilla olevan kehitysympäristön tarkoituksena on edelleen lisätä alan TKI-toimintaa Suomessa, kasvattaa tuote- ja palveluvientiä ja houkutella uusia kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja.
Pilotointiympäristön rakennushanke on käynnistysvaiheessa ja sen kokonaisbudjetiksi arvioidaan 90 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan noin puolet hankkeen rahoituksesta olisi julkista rahoitusta, muun muassa EU:n sirusäädöksen kautta haettavan rahoituksen muodossa. Julkisella rahoituksella katettaisiin esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien laitteiden investoinnit. Puolijohdeteollisuudessa ja mikroelektroniikassa investointikustannukset ovat suuria, mikä haastaa pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä. Yhteiskäyttöiset puhdastilat ja laitteisto mahdollistavat yritysten omien investointien kohdentamisen niiden tavoitteita parhaiten tukevaan toimintaan.
”Suomen vahvuus kvanttiteknologioiden ja mikroelektroniikan saralla pohjautuu avoimeen yhteiskehittämiseen, jota VTT, Aalto-yliopisto ja yritykset ovat tehneet jo pitkään Otaniemessä sijaitsevan Micronovan puhdastilaympäristössä. Haluamme edelleen vahvistaa Suomen roolia avoimen teknologiakehityksen edelläkävijänä ja rakentaa uudet, teollisen mittakaavan skaalautumisen mahdollistavat puhdastilat sekä kasvuun ja uusien kasvuyritysten syntyyn tähtäävän ekosysteemin”, toteaa Erja Turunen, VTT:n Digitaalisten teknologioiden liiketoiminta-alueen johtaja.
”Panostaminen Otaniemen alueelle syntyneeseen kvanttiteknologioiden ja mikroelektroniikan innovaationkeskittymään parantaa koko Suomen ja Euroopan mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa”, sanoo Mervi Heinaro, Espoon elinvoimajohtaja. ”Syntyvä uusi keskus edesauttaa vahvasti uusien innovaatioiden kaupallistamista ja se vahvistaa Suomen teknologiaomavaraisuutta kriittisellä alalla. Pieni Suomi voi pärjätä vain keskittymällä globaalin tason huippuosaamiseen ja sen myötä syntyvään kasvuun.”
Lisää vetovoimaa kvanttiteknologioiden kehitykseen Suomessa
Kvanttiteknologioiden kehitysnopeus on valtava ja edessä oleva kvanttimurros tulee haastamaan kaikkien toimialojen kehityksen. Suomessa on jo vahva kvanttiteknologian osaamisen ympärille rakentunut ekosysteemi, jossa kehitetään kvanttilaskentaa ja -ohjelmistoja sekä kvanttiteknologioita. Kvanttiteknologia pohjautuu mikroelektroniikkaan, joten sama puhdastilaympäristö kiihdyttää sekä mikroelektroniikka- että kvanttiteknologiaekosysteemin kasvua. Suomeen on mahdollisuudet synnyttää Euroopan johtavin kvanttiteknologioiden yritysklusteri.
”Uusi pilotointiympäristö palvelee monipuolisesti eri kvanttiteknologioiden kehitystä ja mahdollistaa entistä paremmin uusien teknologioiden innovoinnin ja jatkokehityksen. Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen kehitysympäristö, joka houkuttelee Suomeen myös kansainvälisiä kvanttialan osaajia ja yrityksiä,” toteaa Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine.
Suomessa on jo nyt edelläkävijäyrityksiä, kuten IQM, jonka kvanttiteknologia on kehittynyt Espoon ekosysteemissä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa.
”Investoinnit infrastruktuureihin ovat avainasemassa, kun tavoitellaan menestystä kvanttiteknologioille pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi ne vahvistavat Suomen ja Euroopan johtavaa asemaa huipputeknologioiden kehittäjinä. Käynnistynyt hanke vauhdittaa uuden tiedon syntymistä, houkuttelee sijoittajia ja luo uusia työpaikkoja suomalaiseen valmistusteollisuuteen. Yrityksemme omat laitteisto- ja tuotantolaitosinvestoinnit, VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimusympäristö Micronova ja käynnistynyt hanke auttavat meitä pysymään alan kärjessä”, sanoo tohtori Juha Vartiainen, IQM Quantum Computers -yrityksen operatiivinen johtaja ja perustaja.
Investointi vahvistaa mikroelektroniikan erikoisosaamista ja kriittisen teknologian riippumattomuutta
Sekä EU:n että Yhdysvaltojen sirusäädökset pyrkivät lisäämään riippumattomuutta globaaleista arvoketjuista. EU:n sirusäädös tavoittelee Euroopan markkinaosuuden kaksinkertaistamista 20 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sekä uusia syväteknologisia investointeja että valmistuskapasiteetin kasvattamista. Tällä hetkellä valtaosa maailman mikrosiruista valmistetaan CMOS-teknologialla. Suomi on kuitenkin edelläkävijä mikroelektroniikan erikoisprosesseissa, kuten integroidussa fotoniikassa, MEMS-antureissa, radiotaajuisessa tietoliikenteessä, piipohjaisten detektoreissa ja kvanttiteknologiassa. Näiden teknologioiden lisäarvo tulee täysin uusista toiminnallisuuksista, joita ei voida toteuttaa CMOS-teknologialla. Suomalainen puolijohdeala työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 5000 henkeä ja on arvoltaan vajaat kaksi miljardia euroa.
”Suomen puolijohde- ja mikroelektroniikkateollisuuden yrityksistä noin 80 % pohjaa tuotteensa erikoistuneeseen teknologiaan. Suomeen syntyy jatkuvasti uusia syväteknologioihin pohjautuvia mikroelektroniikan yrityksiä, joiden tiedepohjaiset näytöt ovat erittäin vahvat. Uusi pilotointiympäristö mahdollistaa yritysten skaalautuvuuden ja kasvun kotimaassa”, kertoo Tomy Runne, Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän puheenjohtaja.
”Vaisalan tuotteet perustuvat erikoistuneisiin MEMS mikroelektroniikkaratkaisuihin. Ekosysteemin uudistuminen ja uusien asiantuntijoiden koulutus ovat yrityksellemme tärkeitä. Uskomme pilotointiympäristön tukevan näitä tavoitteita ja mikroelektroniikan alan kasvua Suomessa”, sanoo Vaisalan toimitusjohtaja Kai Öistämö.
Lisätietoa Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmästä: Puolijohdetoimialaryhmä aloitti toimintansa Teknologiateollisuuden toimialaryhmänä vuoden 2022. Ryhmän tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn varmistaminen ja kasvattaminen, suomalaisen puolijohdeosaamisen ja mikroelektroniikan osaamisen parantaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen osana Teknologiateollisuus ry:tä. Toimialaryhmän jäseniä ovat: Aspocomp, Beneq, CoreHw, Huawei, Modulight, Murata Electronics Oy, Okmetic, Picosun, ja Vaisala. Ryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Tomy Runne Murata Electronics Oy:stä.
