Kun Euroopan unionin jäsenmaissa pidetään kesäkuussa europarlamenttivaalit, paluuta vanhaan ei kannata haikailla. EU:n toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana, eikä edessä näytä olevan vakaammat ajat. Muutostarpeet huomioidaan valtioneuvoston määrittämissä Suomen avaintavoitteissa: Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän, biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. TKI-toiminnalla ja teknologioiden kehittämisellä on keskeinen rooli näiden hyvin valittujen avaintavoitteiden saavuttamisessa.
Kesäkuun europarlamenttivaalien jälkeen EU-maat hyväksyvät yhteisen strategisen ohjelman tulevalle viisivuotiskaudelle ja ohjeistavat sillä myös komission tulevaa puheenjohtajaa. Nyt linjatut Suomen avaintavoitteet ovat osa Suomen panosta tähän prosessiin.
On ilahduttavaa, miten hyvin hallituksen tavoitteissa huomioidaan TKI-toiminnan merkitys, on sitten kyse pyrkimyksestä puhtaaseen siirtymään, digitaaliseen johtajuuteen tai kokonaisturvallisuuden ja EU:n maailmanlaajuisen roolin vahvistamiseen. Suomessa on yhteisymmärrys TKI-toiminnan roolista tuottavuuden kasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Kotimaassa aiheesta käytyä laaja-alaista keskustelua tarvittaisiin kiireellisesti myös EU-pöytiin. Tässä Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä.
Tavoite strategisen kilpailukyvyn vahvistamisesta korostaa Euroopan omista vahvuuksista ja kyvykkyyksistä huolehtimista, mikä on jäänyt valitettavasti liian vähälle huomiolle EU:n käytännön toimissa päättymässä olevalla viisivuotiskaudella. Poikkeuksena on EU:n sirulainsäädäntö, jolla vahvistetaan myös puolijohdeteknologiaan ja -sovelluksiin liittyvää Euroopan teknologista asemaa. Painopisteen on jatkossa oltava uudistumisessa ja innovoinnissa, ei kilpailussa tuotantotuista. Samalla yhteistyötä luotettujen kumppanimaiden kanssa on jatkettava.
Painopisteen on jatkossa oltava uudistumisessa ja innovoinnissa, ei kilpailussa tuotantotuista.
Suomen tulevien vuosien EU-avaintavoitteet nostavat hyvin esille myös EU-lainsäädännön vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja tarpeen keskittyä myönteisen investointiympäristön luomiseen.
Avaintavoitteissa on todettu, että osaavan koulutetun työvoiman saatavuuden parantaminen on keskeinen tekijä Euroopan kilpailukyvylle. Konkreettiset toimet jäävät kuitenkin puuttumaan ja fokus on turvapaikkapolitiikassa.
EU-politiikan tavoitteiden tulee heijastua EU:n rahoitukseen. Tämän toteuttamiseen on nyt entistä parempi tilaisuus, sillä unionin tuleva laajentuminen mahdollistaa EU:n pitkän aikavälin budjetin radikaalimman uudelleenarvioinnin. EU:n lisäarvoa luodaan keskittämällä EU-rahoitus nykyistä selvästi vahvemmin eurooppalaisiin julkishyödykkeisiin, kuten tutkimukseen ja kehitykseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Tämä huomioidaan hyvin myös Suomen avaintavoitteissa. Nykyisenlaisessa murroskohdassa ei ole syytä lyödä etukäteen lukkoon EU-budjetin kokoa, vaan lähteä avoimesti arvioimaan, mitä kokonaisuuksia on tärkeää toteuttaa ja rahoittaa yhdessä EU-tasolla.
Hallitus haluaa nostaa EU-ennakkovaikuttamisen jokaisen ministeriön keskeiseksi painopisteeksi. Uskon, että myös poliittisten toimijoiden ja eri sidosryhmien on helppo seisoa Suomen EU-avaintavoitteiden: strategisen kilpailukyvyn, kokonaisturvallisuuden sekä puhtaan siirtymän takana. Viedään niitä nyt laajalla rintamalla yhdessä eteenpäin.
