Yli viisikymmentä vuotta toiminut FiR1-ydinreaktori VTT:n tiloissa Espoon Otaniemessä on saatu purettua yhteistyössä Fortumin kanssa. Vaativassa projektissa on ratkaistu joukko konkreettisia ongelmia ja samalla luotu tarvittava kansallinen mekanismi ydinlaitoksen käytöstäpoiston jätehuollolle. Kokemukset toimivat jatkossa mallina, kun kaupalliset ydinreaktorit Suomessa tulevat käyttöikänsä päähän.
VTT:n FiR1-tutkimusreaktori oli Suomen vanhin ydinreaktori. Vuonna 1962 käyttöön otettu yksikkö oli monipuolisessa tutkimuskäytössä, ja se palveli myös terveydenhoitoa. Teholtaan 250 kilowatin reaktorilla ei tuotettu sähköä eikä lämpöä.
Reaktorin pienestä koosta huolimatta FiR1-purkuprojekti toimii jatkossa mallina niin kotimaan kaupallisten ydinreaktoreiden purkamisessa kuin VTT:n ja Fortumin osaamisviennissä.
”Ydinreaktorin käytöstäpoiston prosessi on nyt koeponnistettu Suomessa ensi kertaa aika täysimääräisesti ja eri osapuolten näkökulmat huomioituina. Prosessin aikana on tehty isoja asioita, kuten luotu kansallinen jätehuoltomekanismi. Hallinnollisesti on tehty samat toimet, joita tarvittaisiin ison reaktorin purkuprosessissa”, kertoo VTT:n johtava tutkija Markus Airila, joka johti projektin ja toimi reaktorin käytöstäpoistopäällikkönä.
Reaktori sammutettiin 2015, jolloin alkoivat käytöstä poistamisen lupaprosessi ja purkamisen suunnittelu. Ensimmäinen iso operaatio oli käytetyn polttoaineen toimitus jatkokäyttöön Yhdysvaltoihin vuonna 2020. Reaktorista poistettiin yhteensä 103 käytettyä ydinpolttoainesauvaa, jotka painoivat yhteensä noin 300 kilogrammaa.
FiR1-projektin ohessa VTT toteutti useiden suomalaisten kumppanien kanssa myös Business Finlandin rahoittaman dECOmm-kehitysprojektin, jossa purkuprojektia käytettiin monien soveltuvien teknologioiden testialustana. Hanke on myös jo poikinut teknologian vientiä ulkomaille, mikä on ollut tavoitteena alusta alkaen.
”Jo projektin kuluessa maineemme on kiirinyt, ja VTT pääsee tekemään osia vastaavista purkuprojekteista ulkomailla sekä tutkimusreaktoreissa että kaupallisissa voimalaitoksissa”, Airila iloitsee.
Purkua vauhditti perusteellinen vuosia kestänyt suunnittelu
Vuonna 2021 VTT sai valtioneuvostolta ydinreaktorinsa käytöstäpoistoluvan. Pääurakoitsijana toiminut Fortum aloitti kesäkuussa 2023 purkutyöt, jotka päättyivät huhtikuussa 2024. Fortumin työt hankkeessa jatkuvat vielä jätteiden loppusijoittamisella Loviisan voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaan.
”Itse purkuvaihe oli todella nopea sen ansiosta, että suunnittelu ja pohjatyöt oli tehty perusteellisesti. Lisäksi hyvin tärkeää oli se, että Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vahva ydinturvallisuuskulttuuri ja osaaminen ovat olleet meidän käytettävissämme. Fortum on hoitanut kaiken turvallisesti, vahvalla otteella ja aikataulussa ilman merkittäviä viiveitä”, Airila sanoo.
Purkaminen keskellä Aalto-yliopiston Otaniemen kampusaluetta asetti omat turvallisuusvaatimuksensa purkutyömaan ja tarvittavien jätekuljetusten järjestelyihin.
Reaktorin purkamisesta syntynyt radioaktiiviseksi luokiteltava purkujäte toimitetaan loppusijoitettavaksi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaan. Yhteensä tätä Loviisan loppusijoitustilaan toimitettavaa purkujätettä kertyi noin 60 kuutiometriä. Pääosa oli betonia. Reaktorin ympärillä oli kuusi metriä korkea vesitankki sekä kahden metrin paksuinen betoninen kuori.
”Meille Fortumissa tämä onnistunut projekti on ollut osoitus laajasta osaamistamme, joka kattaa koko ydinlaitoksen elinkaaren. Samalla laadulla ja osaamisella, jolla olemme vuosikymmeniä operoineet ydinlaitoksiamme ja toimittaneet projekteja myös ulkoisille asiakkaille, olemme nyt toteuttaneet ensimmäisen ydinlaitoksen käytöstäpoistoprojektin Suomessa”, sanoo Fortumissa projektista vastannut johtaja Antti Ketolainen.
Sekä VTT:n että Fortumin kannalta merkittäviin kokemuksiin kuuluu purkulupaan tarvittavan käytöstäpoistosuunnitelman laatiminen. Sitä varten tuotettiin ja kehitettiin mittava dokumentaatio. Tulevaisuutta varten erittäin hyödyllistä on ollut myös projektin aikainen turvallisuuskulttuurin kehittäminen.
”Saimme tästä FiR1-projektista runsaasti oppia ja kokemusta, jota voimme hyödyntää niin oman toiminnan kehittämiseen kuin myös palveluliiketoimintamme asiakkaiden tukemiseen esimerkiksi käytöstäpoistosuunnitelmien ja -kustannusarviointien laatimisessa”, Ketolainen jatkaa.
Päätös FiR1-reaktorin käytön lopettamisesta tehtiin 2012, jolloin käynnistettiin käytöstäpoiston ympäristövaikutusten arviointi. Käytöstäpoiston kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Varat oli etukäteen rahastoitu valtion ydinjätehuoltorahastoon.
Purkutyömaalla työskenteli yhteensä noin 40 eri henkilöä eri vaiheissa ja vuorotellen. Osa VTT:n työntekijöistä oli työskennellyt reaktorin kanssa vuosikymmenien ajan. Itse purkua teki pääsääntöisesti kolme neljä työntekijää kerrallaan, muut huolehtivat muun muassa jätehuollosta ja säteilyvalvonnasta.
Lisätietoja:
Markus Airila, johtava tutkija, VTT, +358403508669, [email protected]
Antti Ketolainen, johtaja, Decommissioning and Waste, Nuclear Services, +358407518956, [email protected]
