Kiertotalouden toteutumista pohjoismaisten pörssiyhtiöiden strategiassa ja toiminnassa on tutkittu ensi kertaa kattavasti. Suomalaiset yritykset menestyivät parhaiten melkein kaikilla mittareilla, mutta kaikissa Pohjoismaissa riittää vielä paljon parannettavaa.
Selvitys kiertotalouden näkymistä Pohjoismaissa (Circular Economy Outlook for the Nordics) tarkastelee materiaali- ja resurssitehokkuuden strategioiden omaksumista ja toteuttamista alueen julkisesti listatuissa yhtiöissä.
Raportin mukaan kiertotalouden siirtymän keskeisiä ajureita ovat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja ilmastopäästöjen vähentäminen. Useimmat yritykset odottavat kilpailijoidensa kehittävän merkittäviä kiertotalouden valmiuksia, ja monet uskovat EU:n kiertotaloutta koskevan sääntelyn tuovan kilpailuetua.
Selvityksen tekivät ruotsalainen kiertotalousorganisaatio Cradlenet ja Ruotsin kansallinen tutkimuskeskus RISE yhteistyössä Suomen, Norjan ja Tanskan kansallisten tutkimuskeskusten kanssa (VTT, Research Centre of Norway NORCE, Danish Technological Institute DTI). VTT teki suomalaisten yritysten haastattelut.
”Suomi on selvästi edelläkävijä, olemme luokan priimuksia, mutta on meilläkin vielä tehtävää”, sanoo VTT:n kestävän kehityksen vetäjä Michael Hanf.
Kestävän liiketoiminnan indeksi – uusi menetelmä kiertotaloustoimien mittaamiseen
Raportti esittelee yritysten kiertotaloustoimien mittaamiseen uuden menetelmän, kestävän liiketoiminnan indeksin (Circular Business Index, CBI). Mittari arvioi kiertotalouden toimenpiteiden laajuutta ja voimakkuutta kaikissa julkisesti listatuissa yhtiöissä. Prosenttilukuna esitetty indeksin maksimiarvo on sata, mutta tällä hetkellä Pohjoismaiden yritykset yltävät 21 prosenttiin.
”Tämä kertoo siitä, että olisi reilusti parantamisen varaa. Yritykset hallitsevat valtaosaa materiaalivirroista, joten niiden toiminta määrittää kiertotalouden siirtymän tahdin myös koko yhteiskunnan tasolla. Indeksin avulla voimme arvioida, kuinka laajoja ponnisteluja on odotettavissa lähitulevaisuudessa, sanoo Michel Bajuk, Cradlenetin johtaja ja yksi raportin kirjoittajista.
Suomi johtaa indeksiä Pohjoismaiden korkeimmalla arvolla 25 prosenttia. Takana tulevat Ruotsi (22 %), Norja (19 %) ja Tanska (16 %).
”Suomella oli jo niinkin varhain kuin vuonna 2016 kansallinen kiertotalouden tiekartta, jolla on ollut myönteinen vaikutus. Se antoi yrityksille viestin, että asia täytyy ottaa vakavasti, ja loi toimintaympäristön, jota muilla mailla ei vieläkään ole”, sanoo Michael Hanf.
Kiertotalouden toteutuminen riippuu edistymisen mittaamisesta
Melkein kaikki yritykset väittävät integroineensa kiertotalouden jossain määrin liiketoimintansa strategiaan. Kuitenkin ainoastaan 42 prosenttia on määritellyt vähintään yhden kiertotalouden strategian tavoitteen, ja alle kolmannes mittaa suoriutumista ja edistymistä kohti tavoitetta.
Tavoitteiden ja tulosten erkaantuessa toisistaan monet yritykset kokevat olevansa jumissa lineaarisissa liiketoimintamalleissa. Yleisin este on koettu kysynnän puute: asiakkaat eivät vaadi kiertotaloutta. Ironista kyllä vain murto-osa yrityksistä kertoo itse esittävänsä kiertotaloutta koskevia vaatimuksia omille toimittajilleen kaikissa tai useimmissa hankinnoissaan. Mikä pahinta, viidesosa yrityksistä asettaa kiertotalousvaatimuksia vain silloin, jos asiakkaat tai viranomaiset sitä edellyttävät.
Kiertotalouden siirtymä kiihtyy, mutta ei ole aina kestävän kehityksen mukaista
VTT on tutkinut kiertotalouden liiketoimintamalleja, ja Michael Hanf huomauttaa, että kiertotalous ei ole synonyymi kestävälle kehitykselle, vaikka se on yritysten kehitykselle olennaista.
”Julkaisimme äskettäin katsauksen kiertotalouden liiketoimintamalleista Suomessa, ja yksi keskeisistä havainnoistamme oli, että kiertotalous ei ole välttämättä kestävää. Sitä täytyy tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimiakseen se vaatii aina ekosysteemin”, sanoo Michael Hanf.
Pohjoismaisen tutkimuksen päähavainto on, että yhä useammat yritykset ymmärtävät kiertotalousstrategioiden voiman ja sisällyttävät kiertotalouden tavoitteita strategisiin suunnitelmiinsa.
”Liiketoiminnan siirtymä kohti kiertotaloutta kiihtyy. Yrityksistä 79 prosenttia uskoo, että kilpailijat kehittävät lähivuosina merkittäviä kiertotalousvalmiuksia. Jos haluat varmistaa yrityksesi tulevaisuuden menestyksen, nyt on oikea hetki aloittaa”, sanoo RISEn Marcus Linder, joka oli raportin tieteellinen johtaja ja kuului sen kirjoittajiin.
Lisätietoja selvityksestä
Circular Economy Outlook 2024 -selvitys tarkastelee, missä määrin Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan pörssilistatut yritykset ovat integroineet kiertotalouden strategioita liiketoimintaansa ja toimintaansa. Selvitys kattaa 809 eri yritystä päälistoilla Kööpenhaminan, Helsingin, Oslon ja Tukholman pörsseissä (LargeCap, MidCap, SmallCap). Kyselyyn vastasi 283 yritystä (35 %) ja haastateltuja yrityksiä oli 64 (8 %). Osallistumisaste oli 39 %.
Selvitystä johtivat Cradlenet ja RISE yhteistyökumppaneinaan Danish Technological Institute (DTI), Research Centers of Norway (NORCE) ja VTT.
Hanketta rahoittivat ja tukivat Avfall Sweden (Swedish Waste Management), Foxway, Helsinki Circular Valley, Håll Sverige Rent, Industriens Fond, Nordic Circular Hotspot, Nordic Innovation, Ragn-Sells, RE:Source, Sirk Norge (Avfall Norge), Skanska Sweden, Södra Skogsägarna, Teknikföretagen (Technology Industries of Sweden) ja Återvinningsindustrierna (Recycling Industries of Sweden).
Lue raportti täältä: Circular Economy Outlook 2024
