Eurooppa tarvitsee uusia työkaluja kilpailukyvyn ja teknologisen suvereniteetin vahvistamiseksi, jotta TKI-tuloksia pystytään hyödyntämään paremmin, sisämarkkinat vahvistuvat ja yritykset löytävät uusia kasvumahdollisuuksia. Teknologiainfrastruktuureilla on keskeinen rooli tässä asetelmassa.
Euroopan komissio julkaisi 14.2.2025 teknologiainfrastruktuureja koskevan riippumattoman asiantuntijatyöryhmän loppuraportin ’Towards a European policy for technology infrastructures - Building bridges to competitiveness’. VTT:llä oli kunnia olla mukana yhtenä ryhmään valituista tutkimus- ja teknologiayhteisöistä. Ryhmä koostui kaikkiaan 22 jäsenestä, ja edustettuina olivat jäsenvaltiot, innovaatio-organisaatiot, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot (TI isäntäorganisaatiot), tutkimusinfrastruktuurit, teknilliset yliopistot, teollisuus ja pk-yritysjärjestöjä sekä rahoitussektori.
Loppuraportti osoittaa, että teknologiainfrastruktuureilla on keskeinen rooli innovaatioiden, kilpailukyvyn ja teknologisen suvereniteetin edistämisessä Euroopassa. Matka on ollut kiehtova, ja tulokset ovat ”kohottavia”. Olemme lähellä käännekohtaa: nyt on aika ottaa opit käyttöön, ja tunnustaa teknologiainfrastruktuurien merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja kasvulle!
Vuoden mittaisen intensiivisen työskentelyjakson aikana teknologiainfrastruktuureja tarkasteltiin eri näkökulmista: suhteessa muihin infrastruktuureihin, niiden roolia ekosysteemissä ja niihin liittyviä haasteita. Kunnianhimoisen ohjelman tavoitteena oli ensin uudistaa teknologiainfrastruktuurien määritelmä ja sen jälkeen mm. laatia strategisiin pilottialueisiin ja pilotteihin sovellettavat kriteerit, jotta eurooppalaista lähestymistapaa teknologiainfrastruktuureihin voidaan testata.
Asiantuntijaryhmän suositukset ja opit ovat nyt valmiina suuremman yleisön arvioitavaksi. Keskeiset oppimme ja huomiomme nojaavat asiantuntijaryhmän suosituksiin:
- Uudistettu teknologiainfrastruktuuri -määritelmä: tuo esiin tarpeet soveltavan tutkimuksen palveluille ja auttaa ymmärtämään paremmin teknologiainfrastruktuurien tarkoitusta, toimintoja, niiden tarjoamia palveluja, käyttäjiä sekä tyypillisiä sijaintiorganisaatioita. Määritelmä tunnistaa nyt myös sen, että käyttäjiä ovat myös tutkijat, eivät vain teolliset toimijat. Yksi keskeinen oppi on, että teknologiat eivät ole vielä valmiita markkinoille teknologiainfrastruktuureista lähtiessään. Siksi määritelmä oikeutetusti huomioi sen, että kyse on esikaupallisen vaiheen teknologiakehityksestä, testaamisesta ja skaalaamisesta sekä soveltavan tutkimuksen palveluista ja validoinnista aina pienimuotoisiin tuotantoeriin asti. Teknologiainfrastruktuurit voivat olla julkisia, puolijulkisia tai yksityisiä, fyysisiä tai digitaalisia ympäristöjä, jotka ovat avoimia sekä julkisille että yksityisille käyttäjille. Teknologiainfrastruktuurien roolin tunnustamisessa on kyse määritelmän sisällyttämisestä eurooppalaisiin ja kansallisiin säädöksiin ja politiikkadokumentteihin (esimerkiksi tuleva ERA-asetus ja FP10-asetus) strategioihin ja rahoitusohjelmiin.
- TKI-infrastruktuurien ulottuvuudet: asiantuntijatyöryhmän tuottama konkreettinen taulukko jäsentää TKI-infrastruktuuriekosysteemin ytimen, joka koostuu tutkimus-, teknologia-, ja teollisista infrastruktuureista. Taulukko tarkastelee rajapintoja, yhdistäviä tekijöitä ja eroja seitsemän ulottuvuuden avulla ja auttaa suunnitelmaan tulevia ohjelmia, politiikkoja ja rahoitusvälineitä, kun perustetaan uusia infrastruktuureja tai tehdään muutoksia olemassa oleviin infrastruktuureihin. Teknologiainfrastruktuurien yksi keskeinen piirre on, että niitä voidaan käyttää myös uusien teknologioiden demonstroimiseen, arvon määrittämiseen ja liiketoimintamahdollisuuksien osoittamiseen sekä sijoittajille että pankkisektorille. Kyse on investointeihin liittyvien riskien vähentämistä, sillä seuraavat stepit vaativat teknologioiden validointia teollisuuden omissa infrastruktuureissa, niiden todellisissa toimintaympäristöissä ja tuotantoprosesseissa, jonka jälkeen kyse on oikeasta liiketoiminnasta ja myynnistä markkinoilla.
- Irti pirstaloitumisesta: tällä hetkellä teknologiainfrastruktuurien haasteena ovat hajanaiset politiikkatoimet ja yksittäiset ponnistelut niiden tukemiseksi Euroopassa. Tarvitaan EU-tasoista strategista lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa teknologiainfrastruktuureille kohdistettua rahoitusta, julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhdistämistä ja sellaisten ohjelmien perustamista, joissa voidaan aidosti yhdistää EU, kansallista ja alueellista rahoitusta sekä yksityisiä investointeja. Tärkeä oppi on myös se, että teknologiainfrastruktuureihin liittyvät valtiontukisääntöjen epävarmuudet voivat estää julkisten rahoitusohjelmien kehittämistä. Siksi on tärkeää parantaa niihin sovellettavien valtiontukisääntöjen selkeyttä ja oikeudellista varmuutta ja lisätä valtiotukisääntöihin liittyvää tietoisuutta kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien keskuudessa.
- Priorisointimekanismi: Teknologiainfrastruktuureille tarvitaan oma hallintorakenne ja priorisointimekanismit. Ne ovat harvinaisia sekä EU että kansallisella tasolla. Niiden tulee olla linjassa teollisuuden tarpeiden ja EU:n politiikkaprioriteettien kanssa ja keskittyä teknologiainfrastruktuurien strategiseen rooliin ja vaikuttavuuteen, teollisten ekosysteemien ja palveluiden kehittämiseen, testausmahdollisuuksien riittävyyden varmistamiseen eri aloilla sekä taloudelliseen elinkelpoisuuteen. Uskomme, että nämä toimenpiteet vahvistavat infrastruktuurien välistä yhteistyötä ja synergioita, ja johtaa tehokkaampiin ja paremmin integroituihin innovaatioekosysteemeihin koko EU:n alueella. Asiantuntijaryhmän keräämät 18 potentiaalista teknologiainfrastruktuuri pilottiaihetta ovat mitä toimivin tapa testata strategisille piloteille laadittuja kriteereitä ja eurooppalaista lähestymistapaa teknologiainfrastruktuureihin.
Olemme täysin samaa mieltä loppuraportin viidestä strategisesta suosituksesta ja siitä, että ne antavat tarvittavia syötteitä uuden eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiainfrastruktuuristrategian valmisteluun, jota parhaillaan työstetään komission rattaissa. Hyvät asiat ottavat aikansa, mutta on perusteltua sanoa, että jo tällä hetkellä teknologiainfrastruktuurit tuottavat todellista arvoa eurooppalaisille yrityksille.
Asiantuntijaryhmä käytti uutta materiaalia teknologiainfrastruktuureista
Komission perustama asiantuntijaryhmä työskenteli aiheen parissa helmikuusta 2024 lähtien. Käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin kahdessa työpajassa: Euroopan komission ja Belgian puheenjohtajakauden yhteistyössä järjestämässä ’Access conditions to Technology Infrastructures’ -työpajassa helmikuussa 2024 ja INESCTEC:n ja RITIFI-projektin järjestämässä ‘Enhancing SME access to Research and Technology Infrastructures’ -työpajassa kesäkuussa 2024. Tukea näkemyksille haettiin Technopoliksen raportista ‘Policy landscape supporting Technology Infrastructures in Europe’, joka on kattava analyysi 27 jäsenvaltion politiikka-aloitteista ja ohjelmista ja tarjoaa vertailukohtia viidestä EU:n ulkopuolisesta maasta (Yhdysvallat, Japani, Kanada, Iso-Britannia ja Sveitsi).
Asiantuntijaryhmän lanseerasi myös käyttäjille suunnatun kyselyn, joka tuotti yli 320 vastausta yksittäisiltä yrityksiltä heidän tulevista teknologiakehitys- ja teknologiainfrastruktuuritarpeista (’User needs for technology infrastructures - Analytical report’). Huomionarvoista on, että 88 % vastaajista tähtää kansallisten rajojensa ulkopuolella oleville markkinoille ja alueellisilta EU-markkinoilta globaaleille markkinoille.
VTT:n edustajat asiantuntijaryhmässä: Tiina Nakari-Setälä (Vice President, Industrial biotechnology and food), tukenaan Mirka Gottberg (Manager International Affairs, Public Policy and Strategy), joka on toiminut lähetettynä kansallisena asiantuntijana Euroopan komissiossa vuosina 2021–2023 teknologiainfrastruktuuripolitiikka päätehtävänään.
