Tulevaisuudessa yhdellä huoltokäynnillä työntekijä voi hoitaa useampia tehtäviä, kun hän saa reaaliaikaista apua etäasiantuntijoilta esimerkiksi lisätyn todellisuuden avulla. Työntekijä näkee digitaalisten mallien avulla tarkasti, mitä pitää tehdä tai mikä on esimerkiksi varaosien saatavuus. Samanaikaisesti tekoäly voi keskustella työntekijän kanssa ratkaisuvaihtoehdoista, kun eteen tulee yllättävä tilanne. Työntekijän käyttämät laitteet keräävät tehtävästä ja ympäristöstä tietoa tulevien työtehtävien suunnitteluun. Kaikki tämä tapahtuu helppokäyttöisen käyttöliittymän avulla joustavasti ja miellyttävästi.
Esimerkiksi tällaisia tulevaisuuden työn skenaarioita rakennettiin projektissa, jossa selvitettiin miten metaversumi voisi uudistaa teollista työtä. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat kenttätyöntekijät, joiden työnkuva ei ole muuttunut koronapandemian myötä samalla tavalla kuin tietotyöläisten. Tällaisia työvoimavaltaisia aloja ovat esimerkiksi valmistava teollisuus, huoltoliiketoiminta, rakennusteollisuus sekä logistiikka. VTT:n johtamassa projektissa olivat mukana seuraavat yritykset: Valmet Automotive, KONE, Finavia, YIT, Granlund, Telia, ZOAN, Sulava, Dazzle ja Nordkapp.
Metaversumi ei tarkoita sitä, että kaikki työskentelevät tulevaisuudessa älylasit päässä. Metaversumi on osa paljon laajempaa seuraavan sukupolven internetin murrosta, joka ulottuu organisaatiomalleihin ja älysopimuksiin asti. Metaversumin mahdollisuuksia kannattaakin katsoa kolmelta eri tasolta: työntekijä, tiimi ja organisaatio.
“Yksi kiinnostavimpia nousevia aiheita on hajautetut itsenäiset organisaatiot (englanniksi DAO). Metaversumin kautta työntekijät voisivat esimerkiksi tarjota omaa osaamistaan joustavasti useammalle eri yritykselle. Yritykset puolestaan saavat etänä toimivat osaajat oman metaversuminsa kautta suorittamaan tehokkaasti yksittäisiä työtehtäviä tai toimimaan osana laajempaa virtuaalitiimiä”, kuvailee kehitysjohtaja Karoliina Salminen VTT:ltä.
Sekä itsenäisissä että tiimiin kanssa tehtävissä työtehtävissä tulee korostumaan erilaiset hybridityön muodot. Työtä voikin jatkossa tehdä etänä virtualisoidussa työympäristössä ja virtuaalisissa yhteistyötiloissa tai vaihtoehtoisesti todellisessa työympäristössä hyödyntämällä tietoa, osaajia ja työkaluja virtuaalisesta maailmasta. Tekoälyn laajemman hyödyntämisen mahdollisuudet avautuivat kaikille viimeistään ChatGPT:n kautta. Työntekijöiden, robottien ja tekoälyn välinen tehokas ja tilanteen mukaan vaihtuva yhteistyö ja sujuva kommunikointi ovat avain tulevaisuuden työhön.
“Olemme KONEella jo kokeilleet menestyksekkäästi teollisen metaversumin työkaluja - esimerkiksi kouluttaneet hissiasentajia virtuaaliympäristössä ja ohjeistaneet huoltohenkilökuntaa reaaliaikaisesti lisätyn todellisuuden ja etäasiantuntijoiden avulla. Tavoitteenamme on paitsi helpottaa työntekijöidemme työtä, tunnistaa jatkuvasti uusia tapoja palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin”, sanoo KONEen digitaalisten konseptien kehityspäällikkö Mika Kemppainen.
”YIT:n liiketoimintaympäristössä kiinnostavia sovelluskohteita voisivat olla esimerkiksi laajennettua todellisuutta (XR) hyödyntävät ratkaisut, kuten etävalvonta, etäohjatut tarkastukset ja seurannat, työhön perehdyttäminen ja työn ohjaaminen. Metaversumiympäristössä voisimme tarkastella erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia havainnollisemmin ja tarkemmin jo ennen toteutusta. Tällä olisi potentiaalisesti myös markkinointia ja myyntiä tehostava vaikutus, kun asuntojen ja kiinteistöjen digitaaliset kaksoset mahdollistaisivat asiakkaalle mallin sisällä liikkumisen hyvin aidon kaltaisessa ympäristössä,” teknologia-arkkitehti Janne Torppa YIT:ltä kertoo.
Projektin myötä on tullut entistä selvemmäksi, että teollinen työ on murroksessa ja yritykset ovat valmiita uudistumaan. Oletus siitä, että eri teollisten toimialojen työssä on suuri määrä yhteisiä tekijöitä, vahvistui. Toimialariippumattomat haasteet voidaankin kääntää mahdollisuuksiksi ratkaisutoimittajille kohti laajempia markkinoita.
Vaikka suunta on selvä, avoimia kysymyksiä on vielä runsaasti. Yritysten kanssa yhdessä tutkittavia asioita ovat esimerkiksi työntekijöiden kognitiivinen kuormitus hybridityössä, työyhteisön rooli ja merkitys, toimintatavat ja säännöt, yksityisyys, turvallisuus ja datan hallinta, sekä muut tekniset ratkaisut kuten erilaiset integraatiot ja tiedonsiirto.
“Mikäli teollisuuden työtehtävät eivät tulevaisuudessa houkuttele työntekijöitä, on Suomen teollisuus suurissa ongelmissa. Teollisuuden elinvoimaisuuden lisäksi suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin erinomainen lähtökohta tuottaa muuttuvan työn mahdollistavat tekniset ratkaisut myös globaaleille markkinoille”, Salminen sanoo.
Lisätietoa:
Karoliina Salminen, kehitysjohtaja, VTT, 040 017 9311, [email protected]
Mika Kemppainen, kehityspäällikkö, digitaaliset konseptit, KONE, [email protected]
Janne Torppa, teknologia-arkkitehti, YIT, [email protected]
