Uusi VTT-vetoinen tutkimus arvioi Business Finlandin myöntämän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuutta suomalaisyrityksille vuosien 1995 ja 2018 välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykselle myönnetty innovaatiotuki on kasvattanut yrityksen todennäköisyyttä tuoda markkinoille merkittävä innovaatio. Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmiä eri innovaatiopoliittisten toimien vaikutusten arvioimiseksi ennakkoon.
VTT on julkaissut tulokset kaksivuotisesta InnoPact-hankkeesta, joka arvioi julkisen TKI-rahoituksen vaikutuksia suomalaisten yritysten innovaatiotuloksiin 24-vuoden jaksolla vuosina 1995-2018. Laajaan ja poikkeuksellisen kattavaan aineistoon perustuva tutkimushanke käsittää tietoa yli 230 000 yrityksestä sekä yli 2300 merkittävästä innovaatiosta.
Tulokset osoittavat johdonmukaisesti, että Business Finlandin (ja aiemmin TEKESin) TKI-tuki on ollut yhteydessä yritysten kasvaneeseen todennäköisyyteen synnyttää ja tuoda markkinoille uusia innovaatioita tuen myöntämistä seuranneiden kolmen vuoden aikana.
Innovaation mittaaminen on vaikeaa, mutta arvokasta
Yksi julkisen innovaatiopolitiikan haasteista on yrityksille suunnatun taloudellisen tuen vaikutusten mittaaminen. Tämä on ollut historiallisesti vaikea tehtävä: tietojen saatavuus ja innovaatioiden vaikeasti mitattava luonne ovat johtaneet rajalliseen näyttöön tukien hyödyistä.
”Suomessa julkisia varoja on myönnetty innovaatioiden edistämiseen vuosikymmenten ajan, mutta näyttöä tukien vaikutuksista on ollut vähän. Tämän tutkimuksen pohjalta meillä on uutta näyttöä julkisen TKI-rahoituksen positiivisesta vaikutuksesta innovaatioiden syntyyn. Lisäksi tutkimus tarjoaa päättäjille uusia työkaluja innovaatiopolitiikan suunnitteluun”, kertoo VTT:n erikoistutkija Robert van der Have.
Jotta julkisen sektorin TKI -rahoitus olisi tehokasta, läpinäkyvää ja vastuullista, on ratkaisevan tärkeää arvioida tieteellisesti, lisäävätkö tuet innovointia.
”Aikana, jolloin taloudelliset olosuhteet ovat haastavat ja teknologisia läpimurtoja saavutetaan jatkuvasti, Suomen on elintärkeää tehdä harkittuja ja tulevaisuuteen katsovia investointeja innovaatioihin. Tulevaisuuden mahdollisuudet ja yhteiskuntamme kantokyky riippuvat uusista innovaatioista, oli kyse sitten taloudesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Tutkimus paljastaa erot toimialojen ja rahoitusmallien välillä
Tukien myönteinen vaikutus innovaatioihin näkyi kaikilla toimialoilla. Jotkut alat näyttivät kuitenkin hyötyvän tuista enemmän kuin toiset. Tuista eniten hyötyneiden korkean teknologian yrityksissä ero merkittävien innovaatioiden luomisessa tukea saaneiden yritysten ja tukea saamattoman vertailuryhmän välillä oli 7,1 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tuen tyyppiä vertaamalla avustusten (pääasiassa varhaisen vaiheen tuen), lainojen (tyypillisesti myöhemmän vaiheen tuen) ja niiden yhdistelmien vaikutuksia. Tulokset osoittivat, että myös tuen tyypillä oli merkitystä: Avustusten keskimääräinen marginaalivaikutus oli 3,68 prosenttiyksikköä ja lainojen 5,15 prosenttiyksikköä. Suurimman vaikutuksen, eli 6,52 prosenttiyksikköä, tuottivat avustusten ja lainojen yhdistelmät. Tämä tarkoittaa noin yhtä merkittävää kaupallista lisäinnovaatiota 15 rahoitustapahtumaa kohden.
Positiivisten tulosten havaittiin ulottuvan myös pieniin ja nuoriin yrityksiin huolimatta niiden tyypillisesti korkeammista riskiprofiileista.
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että TKI:n taloudellisen tuen johdonmukaisuus tukee sen vaikuttavuutta. Jotta innovaatiopolitiikan avulla saavutettaisiin paras mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty, on innovaatiopolitiikassa tärkeää säilyttää pitkän aikavälin perspektiivi.
Uusia työkaluja tulevaisuuden innovaatiopolitiikkaan
Vuosien 1995 ja 2018 välisen aineiston analysoinnin lisäksi tutkimuksessa kehitettiin uusia data- ja vaikutusmalleja tulevien innovaatiopoliittisten toimien ennakoivaan arviointiin. Tämä saavutettiin yhdistämällä monikriteerinen arviointi ja järjestelmän dynaaminen mallinnus, jotta vaikuttavuutta pystyttäisiin arvioimaan laaja-alaisesti ja systeemisesti. Tutkimuksessa kehitettyjä työkaluja ja lähestymistapoja sovellettiin ja pilotoitiin Suomen tekoälysektorille yhteistyössä Gofore Oy:n kanssa.
Tulokset osoittavat, että vaikutusten arviointi on tarpeen ennen päätöksiä uusista innovaatiopolitiikan linjauksista ja muutoksista TKI-rahoituksessa. Ne osoittavat myös, että innovatiivisten datapohjaisten menetelmien, kuten systeemidynamisen mallinnuksen, yhdistäminen laadullisiin arviointimenetelmiin parantaa innovaatiopolitiikan vaikutusta ja tuottaa arvokasta tietoa ja tukea päätöksenteolle.
Lisää tutkimuksesta voit lukea julkaisuistamme:
