VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara toimii Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymän Tulanetin puheenjohtajana vuoden 2025 loppuun saakka. Tulanet on aktiivisesti mukana vahvistamassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Suomen talouden kulmakivenä.
Kotimaisen osaamispohjan vahvistaminen ja kansainvälisen TKI-yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä tutkimuslaitosten yhteisiä toimenpiteitä lähivuosina. Osana Suomen T&K-menojen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, hallitus osoitti keväällä 40 miljoonan euron määrärahan tutkimuslaitosten uuteen postdoc-ohjelmaan.
”Suomen on erittäin tärkeää huolehtia huippuosaamisesta, ja houkutella maahan parhaita osaajia myös kansainvälisesti. Tutkimuslaitokset ovat nyt aloittaneet postdoc-ohjelman mahdollistamana noin 90 tutkijatohtorin rekrytoinnin niin kotimaasta kuin kansainvälisesti. Tätä osaamista suunnataan vahvasti yritysten kestävien ratkaisujen ja kilpailukyvyn kehittämiseen”, Antti Vasara kertoo.
Tutkimuslaitokset vastaavat myös hallituksen tavoitteeseen lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tehdään jo nyt sadoissa EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa. Business Finlandin raportin mukaan tutkimuslaitokset kotiuttivat Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta 229 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024. Hankkeisiin mukaan pääsy edellyttää omaa vastinrahoitusta, jota hallitus on sitoutunut lisäämään.
”EU-hankkeet ovat loistava mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille päästä osaksi kansainvälistä kehitystyötä ja kasvattaa täällä tehtävän tutkimuksen ja kehitystyön määrää. Me kotimaiset tutkimuslaitokset olemme kokeneita hakemaan rahoitusta ja yhdistämään eri toimijoita työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen. Suomalaisten yritysten kannattaa nyt hakeutua aktiivisemmin mukaan”, Vasara kehottaa.
Euroopan turvallisuus- ja kilpailutilanne heijastuu myös tutkimuslaitoksiin
Nouseva teema niin Suomessa kuin EU:ssa on kokonaisturvallisuus ja yhteiskunnan resilienssi.
“Tutkimuslaitoksilla on monia tärkeitä rooleja kokonaisturvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Teemaan liittyy myös paljon tutkimuksen ja uusien ratkaisujen tarvetta. Tässä on etua siitä, että tutkimuslaitokset kykenevät tarttumaan nopeasti yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin”, Vasara sanoo.
Euroopan komissio on lisäksi nostanut esiin tutkimuksen tekemisen turvalliset puitteet ja tutkimuksen turvaamisen muun muassa ulkopuolisten tahojen vaikuttamiselta. Teknologia ja kriittinen tutkimustieto ovat avainasemassa globaalissa valtadynamiikassa. Suomessakin tulee kasvattaa valmiutta reagoida toimintaympäristön muutoksiin.
Tulanet on valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä, johon kuuluu yksitoista tutkimuslaitosta. Tulanetin jäsenorganisaatiot työllistävät noin 10 000 henkilöä. Tulanetiin kuuluvat:
• Geologian tutkimuskeskus (GTK)
• Ilmatieteen laitos (IL)
• Luonnonvarakeskus (Luke)
• Maanmittauslaitos (MML)
• Ruokavirasto
• Suomen ympäristökeskus Syke
• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Työterveyslaitos (TTL)
• Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT) sekä
• Ulkopoliittinen instituutti (UPI)
