Talousnäkymät ja toimintaympäristö ovat globaalisti myllerryksessä, ja yrityksiä haastetaan ennennäkemättömällä epävarmuudella. Vaikka tulevaisuutta on aina vaikea ennustaa, yksi asia on varmaa: rohkeat investoinnit innovaatioihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden kasvun mahdollistajia. Nyt jos koskaan yritysten on aika katsoa eteenpäin ja hyödyntää mahdollisuuksia, joita toipumaan lähtevät markkinat tarjoavat.
Makrotaloudessa on tällä hetkellä nähtävissä merkkejä siitä, että korkotaso on kääntymässä laskuun, vaikkakin hitaammin kuin vielä keväällä oli toiveissa. Tämä tarjoaa kuitenkin yrityksille mahdollisuuksia kasvattaa investointeja ja hyödyntää suotuisampia lainaehtoja, kun tilanne sen sallii. Vaikka maailmassa on epävarmuustekijöitä, on tärkeää nähdä pitkän aikavälin potentiaali: käänne kohti talouskasvua syntyy niistä päätöksistä, joita tehdään nyt.
Investoinnit tutkimukseen ja innovaatioihin ovat yksi keskeisimmistä keinoista varmistaa, että yritys on kilpailukykyinen tulevaisuudessa. Kilpailuetua ei saavuteta vain reagoimalla nykytilanteeseen, vaan aktiivisesti kehittämällä uutta ja löytämällä ratkaisuja, jotka muokkaavat markkinoita. Yksi esimerkki on selluntuotannon sivuvirtana syntyvän ligniinin parissa tekemämme kehitystyö yhdessä ANDRITZin, Metsä Fibren ja Dowin kanssa. Väitöskirjan tuloksista alkanut innovointi on edennyt koelaitoksen rakennustöihin Äänekoskelle, ja tavoitteena on korvata uusiutuvalla tuotteella fossiilisia raaka-aineita. Matkan varrella konseptista lopputuotteeksi kunnianhimoista kehitystyötä on tehty paitsi meillä ja yrityksissä myös yhteisessä EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa.
Yritysten innovaatiotoiminta: itsenäisesti vai yhteistyössä?
Kasvu vaatii pitkäjänteistä ajattelua ja eri aikajänteillä toimimista. Lyhyen aikavälin ratkaisut tuovat nopeasti kassavirtaa, mutta investoinnit keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitykseen ovat välttämättömiä kestävälle kasvulle, markkinoiden muutoksiin sopeutumiselle sekä kokonaan uusien markkinoiden luomiselle.
Moni yritys pohtii, milloin kannattaa toimia itse, milloin ottaa kumppani avuksi ja milloin osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin useamman toimijan kanssa. Kaikkea tätä tarvitaan. Uusia innovaatioita ja hankekokonaisuuksia suunnitellessa on tärkeää varmistaa, että alusta pitäen on selvää, minkä osa-alueen ympärille yritys haluaa varmistaa omien immateriaalioikeuksien kehittymisen. IPR-suoja on arvokas kilpailuetu siinä vaiheessa, kun yritys lähtee valloittamaan markkinoita. VTT:n ja yrityksen kahdenvälisissä projekteissa kehitetty uusi IPR jää tyypillisesti asiakkaan omaisuudeksi, mikä antaa suoran kilpailuedun.
Innovaatiot harvoin syntyvät tyhjiössä ja yritysten kannattaakin miettiä, millainen arvoverkko tukee parhaiten uusien innovaatioiden kehitystä. Usein menestysratkaisut syntyvät kumppaniverkostoissa, joissa jokaisella arvoketjun eri vaiheen yrityksellä on oma roolinsa. Teknologian kehittäminen ja skaalaaminen vaatii eri kumppaneita eri vaiheissa. Nämä kumppanuudet voivat olla avainasemassa murrosta aikaansaavien ratkaisujen synnyssä sekä toteutuksessa, kuten yllä kertomassani esimerkissä ligniinin tuotteistamisesta.
Nopeus on valttia: yhteistyö voi auttaa kehityksessä ja teknologian skaalaamisessa – muutoin kilpailija voi ehtiä ensin.
Innovaatiopolitiikan suunta on valittava nyt
Yritykset, kansalliset hallitukset ja Euroopan unioni ovat kaikki samassa veneessä: innovaatiopolitiikka on suunniteltava huolellisesti ja kestävästi. On elintärkeää tehdä strategisia valintoja siitä, miten ja millä tasolla innovaatioihin panostetaan. T&K-toimintaan tehtävät investoinnit tuovat pitkän aikavälin hyötyjä, mutta ilman oikeanlaista tukea moni hyvä idea jää "kuolemanlaaksoon" – vaiheeseen, jossa lupaavat teknologiat eivät saavuta markkinoita riittävien resurssien tai yhteistyökumppaneiden puutteen vuoksi. Valtion ja EU-tason rahoitusohjelmat ovat kriittisessä roolissa auttamassa yrityksiä selviytymään tästä siirtymävaiheesta ja tuomaan innovatiivisia tuotteita ja palveluja markkinoille.
Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteeksi lisätä T&K-investointimme
4 %:iin BKT:sta 2030 mennessä. Tästä tavoitteesta yritysten tulisi kattaa 2/3 ja julkisen sektorin 1/3. Julkinen sektori voi parhaiten kirittää yksityistä sektoria kohdistamalla rahoituksen viisaasti. Valintojen edistämiseksi tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä tehokkaasti mahdollistavia innovaatio- ja teknologiaohjelmia ja kannustamista tutkimus-yritys-yhteistyön lisäämiseen.
Yritysten ja yhteiskunnan on otettava rohkeita askeleita ja investoitava tulevaan kasvuun. Innovaatioilla ja T&K-panostuksilla rakennetaan tulevaisuuden kilpailuetua ja markkina-asemaa. Ne yritykset, jotka uskaltavat panostaa nyt, ovat huomisen voittajia.
Kasvukäänne pedataan nyt – minkä kylvämme tänään, niitämme huomenna.
