Maailmassa ja Suomessa ei ole puutetta uusista liikeideoista. Ilahduttavaa on myös se, että vahvoille ideoille riittää pääomaa. Tästä olimme yksimielisiä, kun kokoonnuimme keskustelemaan Suomen kasvumahdollisuuksista näkemyksellisellä joukolla.
Paneelikeskusteluun osallistuivat 2. syyskuuta kanssani: Emilia Kullas (EVA), Mårten Mickos (HackerOne), Risto Murto (Varma), Leena Mörttinen (VM), Risto Siilasmaa (F-Secure) ja Anu Partanen (Nordic West Office). Mietimme, miten Suomesta tehdään globaalin kasvun kärkimaa. Emilia Kullas totesi osuvasti, että Suomessa on innovointivoimaa. Pieneen, maailman onnellisimpaan kansaan mahtuu vahvaa teknologiaosaamista ja huippututkimusta. Mutta onko meillä tarpeeksi finanssiahneutta, rahantekokykyä, kysyi Risto Murto osuvasti.
Minusta yrittäjyys on Suomessa kiihdytysvaiheessa, ja nyt meidän pitää huolehtia, että vauhti riittää. Mahdollisuus, johon tulee Suomessa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, on tutkimuksen ja yritysten synergia. Meidän on tärkeää kyetä yhdistämään yhä voimakkaammin tutkijoiden sekä yritysmaailmassa toimivien kokemus ja liiketoimintaosaaminen. Tätä jatkamme VTT:llä osaltamme syyskauden aikana törmäyttämällä yrityksiä ja tutkimushankkeita VTT Disruption Lab -tilaisuuksissa.
Piilaaksossa toimiva Mårten Mickos painotti, etteivät instituutiot rakenna yrityksiä, vaan yrittäminen riippuu rohkeista yksilöistä. Mickosin mukaan meidän ei Suomessa kuitenkaan tarvitse verrata itseämme aina Piilaaksoon, vaan meiltä löytyy jo tekemisen meininkiä. Liekitetään sitä.
Tutkimus valottaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja katalysoi yhteistyötä
Pidän tutkimuksen tärkeänä yhteiskunnallisena tehtävänä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja eri vaihtoehtoisten polkujen valottamista. Siksi kokosin Eksponentiaalisen toivon listan viidestä hyvin potentiaalisesta, globaalista kasvualasta. Olen varma siitä, että näistä aloista kasvaa merkittäviä toimialoja ja näille aloille syntyy menestyviä yrityksiä. Mutta milloin ja missä? Olemmeko me Suomessa mukana, jopa johtotähtinä?
Olemmeko me Suomessa mukana, jopa johtotähtinä?
Me VTT:llä kehitämme nyt uutta teknologiaa näille aloille yhdessä kumppaneidemme kanssa yliopistoissa ja yrityksissä. Juuri se on olennaista kasvulle; julkinen raha ja tutkimus vähentävät yrittämisen riskiä kehittämällä uutta teknologiaa valmiimmaksi. Yritykset skaalavat ja kaupallistavat idean ja, kun yritykset investoivat, työllistävät ja menestyvät, tutkimuksen ja teknologian vaikuttavuus toteutuu. Osa uudesta teknologiasta ja patenteista toimii siemenenä uusien kasvuyritysten synnylle. Tutkimustoimijat, kuten VTT, tekevät yhteistyötä sijoittajien kanssa, jotka voivat investoida lupaaviin teknologioihin ja spin-off -yrityksiin.
Tärkeitä mahdollisuuksia yrityksille avautuu verkostomaisesta yhteistyöstä, jossa niin tutkimustahot kuin julkisen ja yksityisen sektorin toimijat työskentelevät yhteisen vision eteen. Kokoamme eri toimijoita yhteen eri alojen innovaatioekosysteemeihin, kuten Smart Otaniemeen, jossa kehitetään älykästä energiajärjestelmää noin 100 toimijan voimin. Tavoite on paitsi ratkaista hiilineutraalin energiantuotannon kysymyksiä myös synnyttää ratkaisuja vientiin globaaleille markkinoille. Tutkimus ei elä kuplassa Suomen sisällä, vaan linkittyy vahvasti muun muassa EU:n kautta eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Yritykset eivät ole yksin
Hyvät ideat ovat kivoja, mutta jos oikeat ihmiset puuttuvat, tulosta ei synny. Kuten alussa mainitsin, paneelikeskustelussamme yhteiseksi huoleksi nousi yrittäjähenkisten, ideoihin sitoutuvien osaajien riittäminen. Esimerkiksi Risto Siilasmaa kertoi etsivänsä itse sijoituksilleen etupäässä hyviä tiimejä ja lähtöjä alasta riippumatta. Joillain yrittäjyys on luontainen ominaisuus jo nuoresta, mutta yrittäjäksi voi myös kasvaa esimerkiksi tutkimuksen parista. VTT:n tutkijoita tuetaan VTT LaunchPad startup-hautomossa rakentamaan tutkimuksen ympärille yrittäjähenkinen tiimi, luomaan kontaktit rahoittajiin ja lopulta perustamaan spin-off -yritys. VTT:ltä on tullut jo vuosien ajan tiedepohjaisia spin-off yrityksiä. Myös tämä on tutkimukselle tärkeä kanava tuottaa hyötyä yhteiskunnalle. Yksi lupaava esimerkki on kahden VTT:läisen, Pasi Vainikan ja Juha-Pekka Pitkäsen, perustama ilman hiilidioksidista ravintoproteiinia kehittävä Solar Foods. Tuleeko se ratkaisemaan globaalia ruokakriisiä?
Tässä murrostilanteessa meidän täytyy Suomessa tarttua tulevaisuuden aloihin ja investoida etenkin uusien ratkaisujen synnyttämiseen. Leena Mörttinen toi esiin, että pandemia syventää tarvetta käyttää julkista rahaa, mikä voi tuoda mukana ajatuksen, että tuetaankin vanhaa. Nyt on kuitenkin tärkeää panostaa tulevaisuuden ongelmia ratkaiseviin teknologioihin, sillä kasvu syntyy niistä.
Yksi tutkija tai yksi yrittäjä voi synnyttää mahtavia yrityksiä. Me VTT:llä olemme yritysten rinnalla luomassa innovaatioita ja kasvua. Tahdomme tasoittaa yrityksille tietä tuottaa ratkaisuja ja palveluja, jotka vastaavat päivänpolttaviin ja tuleviin tarpeisiin, kuten ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, kestävään ruoantuotantoon tai väestön ikääntymiseen. Vain taivas on rajana. Kutsun kaikkia suomalaisia toimijoita rohkeaan ja uudistavaan yhteistyöhön.
Katso tästä keskustelumme "Kuinka teemme Suomesta kestävän kasvun globaalin kärkimaan?"
