Vihreä siirtymä voi avata Suomelle jopa 85-100 miljardin euron vientimahdollisuudet. Yritykset tavoittelevat kasvua täyttä häkää, ja päätöksenteon tulisi pysyä vauhdissa mukana. Jos energiamurroksen mahdollisuuksia ei edistetä yhtenä rintamana, kasvupotentiaali uhkaa karata käsistä.
Julkinen keskustelu vihreästä siirtymästä junnaa usein Suomen satsauksissa ilmastopäästöjen vähentämiseen. Omista päästöistä on toki huolehdittava, mutta keskustelusta ei saa unohtaa merkittävää näkökulmaa: vihreä siirtymä voi siivittää Suomen kasvuun globaaleilla markkinoilla. Hiilineutraalin ja uusiutuvan sähkön kasvava tuotanto – ja mahdollisuudet lisätä tätä edelleen – houkuttelevat Suomeen teollisuusinvestointeja. Kasvu on jo nähtävissä: vuonna 2022 Suomeen saatiin 15–20 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita (1).
Pullonkaulat on purettava
Olemme VTT:llä pohtineet vihreän siirtymän pullonkauloja, ja kehitämme kumppaneidemme kanssa ratkaisuja näiden haasteiden ylittämiseksi. Julkaisemme pohdintamme tuloksia ja esimerkkejä ratkaisuista kevään aikana.
Vihreä siirtymä edellyttää systeemistä muutosta, jossa huomioidaan eri sektoreiden väliset riippuvuudet. Yksi tunnistetuista haasteista on vihreän siirtymän polkuriippuvuus. Tämä viittaa siihen, kuinka uudistukset kytkeytyvät toisaalta nykyisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin, toisaalta tulevaisuuden tarpeisiin. Vihreää siirtymää on toteutettava siten, että investoinnit ovat järkeviä myös tulevaisuudessa – energiasektorilla niiden on oltava käytössä vuosikymmeniä. Nykyistä infrastruktuuria ei voida korvata ennenaikaisesti, sillä tämä ei ole taloudellisesti eikä ympäristön kannalta kestävää. On panostettava ratkaisuihin, jotka sopivat yhteen nykyisen infrastruktuurin kanssa.
Toinen haaste liittyy siihen, että eri ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella nykyistä monipuolisemmin. Ilmastonmuutos on aikamme mittavin haaste, mutta ei suinkaan ainoa – esimerkiksi luontokato aiheuttaa myös vakavia uhkia ympäristölle. Ympäristövaikutukset on huomioitava päätöksenteossa kattavasti, sillä eri teknologioilla ja ratkaisuilla voi olla ympäristöön ristiriitaisia vaikutuksia.
Yhteiskunnan varauduttava uusiin riippuvuuksiin
Tulevaisuuden energiajärjestelmässä energian tuotanto muuttuu dynaamiseksi, mutta myös energian käyttöön tulee uutta vaihtelua mm. sähköautojen ja lämpöpumppujen lisääntyessä. Tämä tarkoittaa, että pelkän energiatehokkuuden lisäksi energiankäytön ajoitus tulee entistä tärkeämmäksi.
Yhteiskuntamme on entistä riippuvaisempi jatkuvasta energian saatavuudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän säähän liittyviä riskejä ja luonnonkatastrofeja. Digitalisaatio voi puolestaan johtaa uudenlaisiin toimintahäiriöihin ja inhimillisiin virheisiin, sekä mahdollistaa rikollista toimintaa. Vihreässä siirtymässä tuleekin huomioida, että energiajärjestelmämme on joustava ja näihin riskeihin on varauduttu.
Vihreä siirtymä on alkanut luoda myös uusia riippuvuuksia. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon ja sähköautojen lisääntyessä kriittisten raaka-aineiden käyttö lisääntyy. Tämä koskee esimerkiksi harvinaisia maametalleja ja litiumia. Meidän on löydettävä uusia tehokkaampia tapoja hyödyntää metalleja ja vähentää niiden käyttöä, tai kehitettävä metallin käytölle vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Teknologia on valmiina – kaupallistamiseen lisää vauhtia
Teknisesti toimivia ratkaisuja vihreän siirtymisen toteuttamiseksi muun muassa sähköistymisen ja vedyn avulla on jo olemassa paljon. Tarvitsemme myös varhaisemmassa vaiheessa olevien ratkaisujen tutkimusta ja kehitystä. Nämä ratkaisut tuovat vientieuroja Suomeen vasta sitten, kun ne saadaan markkinoille. Tämä edellyttää muun muassa riittävää ja oikein kohdistettua TKI-rahoitusta. Myös osaajia on koulutettava ja saatava muualtakin lisää Suomeen, jotta vihreän siirtymän potentiaalista tulee totta.
Teknologiaa ei voida viedä globaaleille markkinoille ennen kuin se on osoitettu toimivaksi. Suomeen tarvitaankin uusia kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka eivät kompastu lainsäädännöllisiin haasteisiin. Näissä ympäristöissä uusia ratkaisuja voitaisiin kehittää, testata, ottaa käyttöön ja skaalata kansainvälisille markkinoille. Ympäristöjen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja strategista otetta: painopistealueet on valittava selvästi, jotta ne eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan.
Suomelle olennaisia alueita ovat älykkäät ja fossiilittomat ratkaisut teollisuudessa, liikenteessä, rakennetussa ympäristössä ja energiajärjestelmässä, vetytalouden teknologiat ja järjestelmät, luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät korkean arvonlisän tuotteet ja ratkaisut sekä hiilidioksidin uusiokäyttö.
Rima riittävän korkealle
Vihreän siirtymän merkitystä Suomen talouskasvulle ja hyvinvoinnille ei voi korostaa liikaa. Nyt on aika nostaa rima korkealle ja hakea kasvua kunnianhimoisesti. Hyvä innovaatioilmapiiri, riittävä TKI-rahoitus sekä satsaukset koulutukseen, kehittämiseen ja kokeiluihin auttavat Suomea tälle tielle.
(1)Suomalaisyritysten yhteenliittymän Climate Leadership Coalitionin ja konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) raportti Suomen keihäänkärjet vihreään kasvuun. Tutkimuksessa arvioidaan, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä.
