VTT:n ennakointitutkijat kokosivat suomalaisia asiantuntijoita visioimaan tulevaisuutta: millaisen maailman haluamme 80 vuoden päähän ja mitä pitäisi tehdä jo nyt? Näistä keskusteluista syntyi visiopaperi ja podcast nimeltä Keikahduspiste.
Lähdemme visiossa siitä, että 80 vuoden päästä arki on rikasta ja turvallista, elämme puhtaassa ja monimuotoisessa ympäristössä ja voimme nauttia elämästä hyvällä omallatunnolla ilman, että vaarannamme terveytemme tai planeetan ja ihmiskunnan tulevaisuuden.
”Tänä kriisien sävyttämänä aikana visio voi tuntua radikaalin ruusuiselta. VTT:n viesti on kuitenkin, että osa ratkaisuista on jo olemassa – ja kun tahtoa löytyy, loput ratkaisut ovat kehitettävissä”, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara painottaa.
Elämme asiantuntijoiden mukaan täpärää aikaa. Elinympäristömme lähestyy keikahduspisteitä, jotka voivat muuttaa sen pysyvästi toisenlaiseksi. Jotta voimme välttää tällaisen kehityksen, meidän on katsottava esimerkiksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen osalta kauemmas tulevaisuuteen.
Euroopan komissio on asettanut tavoitteen saavuttaa hiilineutraali talous vuoteen 2050 mennessä. Arviolta puolet siihen tarvittavista teknologioista on jo olemassa ja puolet täytyy vielä keksiä. Toivo paremmasta on paras motivoija ja panostaminen rohkeasti uuteen paras aktivoija.
VTT 80 vuotta
Jos katsomme ajassa saman verran taaksepäin, palaamme 1940-luvun sota-aikaan, isovanhempiimme ja heidän vanhempiinsa. 80 vuotta sitten perustettiin myös VTT tukemaan sota-ajan Suomea ja toiveissa siintänyttä jälleenrakennusta. Maailma on muuttunut tässä ajassa valtavasti, ja siinä suurta roolia on näytellyt tieteen ja teknologian kehitys sekä tietomäärän kasvu. Koska muutosvauhti on nopeaa – jopa eksponentiaalista – ennustaminen kauas on mahdotonta. Tästä huolimatta voimme katsoa kauas tulevaisuuteen ja rakentaa vision niille asioille ja arvoille, joiden haluamme pysyvän.
”Visio luo liikevoiman muutokselle. Hyvä visio vetoaa järjen lisäksi tunteisiin ja haastaa nykyhetken oletuksia tulevaisuudesta. Visio kurottaa hieman kauemmaksi siitä, mitä pidämme nyt mahdollisena”, kertoo VTT:n ennakoinnin erikoistutkija Pauli Komonen.
Kriisit sysäävät yhteiskuntaa nopeampiin uudistuksiin
Voimistuvat sään ääri-ilmiöt voivat nyt sysätä yhteiskuntaa nopeampiin muutoksiin. Luontosuhteemme kriisiytyminen on seuraava murros, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta ratkaisevien teknologioiden kehittämistä. IPCC:n ilmastoraportin mukaan nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen, vaan tehokkaat päästövähennykset ovat välttämättömiä jo seuraavan vuosikymmenen aikana.
Edessämme on uusi ilmastonmuutoksen vauhdittama ruoka- ja terveyskriisi, jonka voittaminen vaatii disruptiivisten teknologioiden käyttöönottoa ja tottumustemme radikaalia muuttamista.
“Emme voi tuottaa ja kuluttaa ruokaa samalla tavalla kuin nyt. Olemme jo synnyttäneet kasvipohjaisia ja bioteknisiä innovaatioita, joilla on potentiaalia uudistaa ruokajärjestelmää, mutta tehtävää on vielä valtavasti. Meidän pitää etsiä rohkeasti sekä uusia teknologisia että systeemitason ratkaisuja, joilla pystymme tuottamaan riittävästi ruokaa koko maapallolle tuhoamatta sitä”, sanoo Emilia Nordlund, VTT:n ruokaratkaisujen tutkimuspäällikkö.
Ruokailu säilyy tulevaisuudessakin kulttuurisesti tärkeänä elementtinä hyvässä elämässä. Parempi ymmärrys ruuan vaikutuksesta hyvinvointiin ja terveyteen, uudenlaiset ruuantuotantotavat sekä personoitu lähestymistapa ruuan kuluttamiseen tuovat lautasillemme uusia makuja ja muodostavat perustan terveellisille elämäntavoille.
Vuonna 2102 elämme merkityksellistä elämää; vietämme aikaa läheistemme kanssa ja käytämme aikaa itsemme ja yhteisön kannalta merkityksellisiin asioihin. Työ ei ole kadonnut arjestamme, mutta sen merkitys ja muodot ovat muuttuneet. Pohja hyvälle terveydelle 80 vuoden päästä luodaan nyt tehtävillä päätöksillä ja teoilla, kuten tukemalla lapsia ja nuoria terveelliseen elämään. Näin he voivat kasvattaa hyvinvoivan seuraavan sukupolven ja ovat terveitä myös vanhuksina.
Nyt VTT:n juhlavuonna turvallisuuttamme haastetaan monelta eri taholta. Tulevaisuudessakin turvallisuus edellyttää paitsi fyysisten uhkien torjumista myös kamppailua mielikuvista ja tunteista. Tulevaisuudessa elämä ja identiteetti nivoutuvat yhteen digitaalisen maailman kanssa.
”Tärkeää on, että turvallisuus on alusta asti mukana teknologioiden kehitysprosesseissa ja niiden käyttöönotossa, oli kyse sitten metaversumista tai ajatusohjatuista tekoraajoista”, VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen sanoo.
Meillä on paljon tekemistä, mutta samalla meillä on toivoa. Suomella on tarvittavaa osaamista ja mahdollisuuksia edelläkävijyyteen.
Keikahduspiste-podcastin seitsemässä jaksossa vierailevat:
Ylen meteorologi, tietokirjailija Kerttu Kotakorpi, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius, Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva, VTT:n ennakoinnin erikoistutkija Pauli Komonen, THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask, VTT:n terveysteknologiatiimin päällikkö Teemu Ahmaniemi, Nordic Foodtech VC:n sijoitusjohtaja, biotekniikan tohtori Lauri Reuter, VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund, Aalto yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnéll ja VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen.
VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani sekä yksi Euroopan johtavista tutkimuslaitoksista. Tartumme päivittäin globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia.
VTT on viettänyt juhlavuottaan vuonna 2022. Käännämme 80 vuoden kokemuksella tieteen ja teknologian avulla suuria globaaleja haasteita yritysten ja yhteiskunnan kestäväksi kasvuksi.
