VTT kumppaneineen selvittää kolmivuotisessa Business Finland BioFlex -hankkeessa, miten biomassasta ja jätemuovista valmistetut polttoöljyt soveltuvat voimalaitosten ja laivojen dieselmoottoreihin. Tavoitteena on määrittää ekologisesti ja taloudellisesti kestävin tapa korvata fossiilisia polttoaineita.
Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen edellyttää säätövoimaa, joka paikkaa joustavasti sähköntuotannon aukkoja tyyninä ja pilvisinä päivinä. Polttoaineita käyttävät voimalaitokset säilyvät osana energiajärjestelmiä, mutta niiden joustavuudessa on eroja. Perinteiset, hiilellä tai biomassalla lämmitetyt höyrykattilat eivät kykene yhtä nopeisiin kuorman muutoksiin kuin maakaasua polttavat kaasuturbiinilaitokset tai voimalaitoksista joustavimmat: polttomoottorivoimalaitokset.
Polttomoottorivoimalaitokset käyttävät maakaasua tai raskasta polttoöljyä dieselmoottoreissa. Jotta suurten dieselmoottoreiden käyttö olisi ympäristön kannalta kestävää niin maalla kuin merelläkin, fossiilisille polttoaineille on löydettävä bio- ja jätepohjaisia vaihtoehtoja. Näitä kartoitetaan ja arvioidaan VTT:n koordinoimassa BioFlex-hankkeessa.
”Tavoitteenamme on löytää ekologisesti ja taloudellisesti kestävin tapa korvata fossiilinen raskas polttoöljy laivojen ja voimalaitosten dieselmoottoreissa. Vertailemme eri menetelmiä, joilla polttoöljyjä valmistetaan teollisesti muun muassa jätemuovista tai biomassasta, kuten metsä- ja maatalouden korjuutähteistä. Selvitämme myös kokeellisesti öljyjen soveltuvuutta käyttökohteisiin”, sanoo johtava tutkija Anja Oasmaa VTT:ltä.
Sen lisäksi, että BioFlex-hanke hakee kestävää ratkaisua säätövoiman tuotantoon, se pyrkii tukemaan myös kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tavoitteita puolittaa meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä.
Tavoitteena säilyvä ja sekoittuva, vähäpäästöinen polttoöljy
Teoriassa bio- tai jätepohjainen polttoöljy voisi olla kemialliselta koostumukseltaan identtistä fossiilisen polttoöljyn kanssa. Käytännössä tavoitteena on kuitenkin samankaltainen öljy, jonka käyttö ei edellytä merkittäviä muutoksia dieselmoottoreihin. Olennaista on myös, että öljy kestää hyvin varastointia, sekoittuu fossiilisiin öljyihin ja pitää rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöt vähäisinä.
”Bioöljyjä käytetään vielä rajoitetusti lähinnä kustannus- ja saatavuussyistä, ja odotan hankkeen ratkaisevan näitä tekijöitä. On erittäin tärkeää, että aihetta tutkitaan yhdessä, jotta kaikki mahdolliset haasteet saadaan selville koko valmistus-, jakelu- ja käyttöketjussa. Kasvihuonepäästöjen alentamiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön, ja bioöljyillä on jatkossa oma merkittävä osansa tässä taistelussa”, sanoo teknologiajohtaja Ilkka Rytkölä polttoaineiden syöttöjärjestelmiä toimittavasta Auramarinesta.
BioFlex-hankkeen budjetti on 1,6 miljoonaa euroa, ja sen rahoittavat Business Finlandin ja VTT:n ohella osallistuvat yritykset: polttoöljyjen tuottajat, käyttäjät ja laitevalmistajat. Yrityksistä ovat mukana Auramarine, Fortum, Neste, Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus, Polartek, St1, Valmet sekä Wärtsilä.
VTT tuo hankkeeseen asiantuntemuksensa kestävästä kehityksestä, analytiikasta, dieselmoottoreiden päästömittauksista sekä termisistä konversiomenetelmistä, joita käytetään biomassan sekä jätemuovin nesteytykseen. Tällaisia ovat muun muassa pyrolyysi ja HTL eli hydroterminen nesteytys. Tavoitteena on hyödyntää myös kansainvälisen energiajärjestön, IEA:n asiantuntijaverkostoja.
