EU:n rahoittaman Sustain-a-bite-hankkeen tavoitteena on tarjota uusia vaihtoehtoja kuluttajien lautasille kehittämällä ravinteikkaita, mahdollisimman vähän prosessoituja kasvipohjaisia elintarvikkeita. Kehitteillä olevien elintarvikkeiden kasvipohjaisuus edistää myös kestävää kehitystä.
Sustain-a-bite-konsortio käyttää seuraavat kolme ja puoli vuotta kehittäen uusia, vähän prosessoituja kasvipohjaisia elintarvikkeita. Hankkeen tavoitteena on luoda terveellisiä, maittavia, ympäristöä vähemmän kuormittavia ja kohtuuhintaisia ruokavaihtoehtoja eurooppalaisille kuluttajille.
EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmalla rahoitettuun ja VTT:n koordinoimaan yhteistyöhankkeeseen osallistuu 19 kumppania 13 maasta. Suomesta mukana ovat VTT:n lisäksi Vaasan yliopisto ja Viking Malt. VTT johtaa vähän prosessoitujen kasvipohjaisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden kehittämistä. Vaasan yliopisto tutkii kuluttajien suhtautumista Sustain-a-bite-hankkeen elintarvikeinnovaatioihin ja analysoi kulttuurin vaikutuksia kasvipohjaisiin ruokavalintoihin, kun taas Viking Malt tuo hankkeeseen asiantuntemuksensa idättämisestä kestävänä prosessointitekniikkana.
”Tavoitteenamme on kehittää teknologisin innovaatioihin perustuvia ratkaisuja, joilla kasvipohjaiset, kestävät vaihtoehdot saadaan maistumaan suuremmalle yleisölle, kuitenkin eurooppalaisia ruokaperinteitä kunnioittaen”, kertoo Sustain-a-bite-hankkeen koordinaattori ja VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer.
Sustain-a-bite-hankkeen kehitystyön keskiössä on mahdollisimman kevyesti prosessoidut kasvipohjaiset vaihtoehdot. Raaka-aineina käytetään täysjyviä (ohra, härkäpapu ja kikherne) sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, esimerkiksi omenan, porkkanan ja tomaatin puristusjäännöksiä.
”Viljatuotteista on koko teollistumisen historian ajan pyritty tekemään paremman makuisia ja rakenteeltaan miellyttävämpiä monin tavoin prosessoimalla, mutta samalla niistä on usein poistunut ravintoaineita (esim. ravintokuitu, vitamiinit ja muut terveyttä edistävät yhdisteet). Sustain-a-bite lähtee nyt päinvastaiseen suuntaan ja tuo ravintoaineet takaisin ruokaan käyttämällä luonnollisia, innovatiivisia prosesseja, joilla saadaan terveellisempää, herkullisempaa kasvipohjaista ruokaa ilman keinotekoisia ainesosia tai säilöntäaineita”, Sözer lisää.
Ravitsevaa, hyvää ja edullista ruokaa, kiitos!
Sustain-a-bite keskittyy kehittämään terveyttä edistävää ruokaa, jossa on runsaasti proteiinia, ravintokuitua, vitamiineja ja välttämättömiä ravintoaineita, mutta vain vähän ravitsemuksen kannalta epäedullisia tekijöitä, kuten tyydyttyneitä rasvoja ja lisättyä sokeria.
Hankkeessa hyödynnetään teknologioita, jotka säilyttävät kasviraaka-aineiden ravinteet ja parantavat niiden ominaisuuksia. Tavoitteena on tuottaa ravitsevia, monipuolisia ja monikäyttöisiä raaka-aineita, joilla edistetään kasvipohjaisten elintarvikkeiden terveellisyyttä, kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä.
Hankkeessa kehitetyt mahdollisimman kevyet prosessointimenetelmät on helppo ottaa käyttöön sekä pienissä paikallisissa yrityksissä että suuremmissa yhtiöissä, mikä edistää menetelmien laaja-alaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä.
Tietoa Sustain-a-bite-hankkeesta
Sustain-a-bite käynnistyi virallisesti 1.10.2024 ja sen on määrä jatkua 31.3.2028 asti. Hanke kokoaa yhteen monialaista osaamista Euroopan eri maista, kuten yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, suuria ja pieniä elintarvikeyhtiöitä sekä kuluttajakäyttäytymisen, viestinnän ja tulosten hyödyntämisen asiantuntijoita. Hankkeeseen osallistuu: VTT (Suomi), University College Cork (Irlanti), Wageningen Food & Biobased Research (Alankomaat), IBA BUCURESTI (Romania), Milanon yliopisto (Italia), Innovarum (Espanja), Vaasan yliopisto (Suomi), Teagasc (Irlanti), Tanskan teknillinen yliopisto (Tanska), IZTECH (Turkki), Oxfordin yliopisto (Iso-Britannia), Porton yliopisto (Portugali), MOA Foodtech (Espanja), EIT Food CLC North-East (Puola), Roquette (Ranska), Viking Malt (Suomi), Tymbark (Puola) – MASPEX (sidoksissa oleva yhteisö), BezMięsny (Puola) ja Bernin ammattikorkeakoulu (Sveitsi).
Seuraa Sustain-a-bitea somessa!
Tämä hanke on saanut rahoitusta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta avustussopimuksen nro 101180399 nojalla sekä Sveitsin valtion koulutus-, tutkimus ja innovaatiokanslialta (SERI) Sveitsin valtion Horisontti Eurooppa -rahoitustakuun nojalla. Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajien näkemyksiä eivätkä välttämättä heijasta Euroopan unionin eikä Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.
