Kansantaloudet toimivat kaikkialla samojen talouden lakien mukaan. Kansakunta voi vaurastua joko olemalla halvan työvoiman tarjoaja, omaamalla valtavat luonnonresurssit tai kykenemällä tuottamaan huippuosaamiseen pohjautuvia innovaatioita. Kaikille lienee selvää, mikä on ollut jo vuosia ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa Suomen kannalta se ainoa mahdollinen reitti.
VTT tekee työtä sen eteen, että Suomi on myös 2020-luvulla yksi johtavia maita osaamis- ja innovaatiopohjaisessa kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja Gaia Consulting Oy:n toteuttama arviointi VTT:n roolista nostaa esiin VTT:n merkityksen ja lukuisat vahvuudet Suomen uudistumiskyvyn kannalta. On mukavaa, että VTT:n osaaminen ja ansiot tunnistetaan ja VTT:läisten työtä arvostetaan. Arvokasta antia meille ovat myös raportissa ehdotettavat kehittämisen kohteet, joihin panostamalla voimme parantaa toimintaamme entisestään. Meidän tavoitteenamme ei ole vain VTT:n menestyminen, vaan koko Suomen uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
Nostan esiin kolme arvioinnissa korostettua Suomen kannalta tärkeää näkökulmaa vaikuttavuuttamme lisäämiseksi.
Näkökulma #1: Huippuosaaminen taataan yhteistyöllä yliopistojen kanssa ja tieteen kansainvälisyydellä
VTT:n ydin on globaalisti kilpailukykyinen tutkimusosaaminen. Huippuosaamista pidetään yllä tekemällä tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa. Arvioinnin mukaan VTT:n rooli yhteistyössä on toimia vaikuttavuus-kumppanina: VTT on soveltavan tutkimuksen ammattilainen, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Luontevammin kuin esimerkiksi yliopistot, joiden tehtävä on tuottaa uutta tietoa.
Hyvä esimerkki uudenlaisesta yliopistojen ja VTT:n välisestä tutkimusyhteistyöstä ovat Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivahankkeet, kuten viime vuonna lippulaivarahoituksen saanut FinnCERES ja tämän vuoden tammikuussa vahvistetut lippulaivat: Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN ja Suomen tekoälykeskus FCAI.
Kansainvälinen yhteistyö on edellytys huippuosaamisen kehittämiselle. Äärimmäisen kovasta kansainvälisestä kilpailusta huolimatta VTT on säilyttänyt asemansa merkittävänä toimijana Euroopan tasolla ja toistaiseksi suurimpana yksittäisenä EU-tutkimusrahoituksen saajana Suomessa. Noin 18 % kaikesta Suomeen tulleesta H2020-rahoituksesta on tullut VTT:lle. Olemme vahva EU-hankkeita toteuttavien kansainvälisten verkostojen kokoamisessa, hakemusten valmistelussa sekä hankkeiden koordinoinnissa. Tämän myös yliopistot näkevät VTT:n keskeisenä vahvuutena. Meillä on lisäksi keskeinen rooli suomalaisten yrityksien verkottamisessa ja viemisessä EU-hankkeisiin.
Tutkimus on vaikuttavaa, kun innovaatiot palvelevat ihmisten arkea ja yritysten liiketoimintaa. Kyvystä soveltaa on pidettävä huolta, koska se auttaa yrityksiä ja liiketoimintaa uudistumaan ja siten vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä. Suomen asema EU:n tutkimusohjelmissa on säilytettävä. Sillä varmistamme huippuosaamisen soveltamisen hyödyn yhteiskunnalle.
Näkökulma #2: Suomi tarvitsee enemmän aktiivisia yrityksiä, jotka soveltavat tiedettä ja teknologiaa uudistavasti.
VTT tavoitteena on tuottaa vaikuttavuutta yhteiskuntaan ja asiakkaille luomalla edellytykset kestävälle kasvulle, toimialojen uudistumiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Asiakkuudet ja asiakkuusajattelu ovat keskeisiä tekijöitä VTT:n toteuttaessaan rooliaan elinkeinoelämän uudistajana. Se, miten viemme kokonaisvaltaisen asiakaslähtöisen ajattelun ja toiminnan läpi koko organisaation, on iso mahdollisuus meille.
Näkökulma #3: Tutkimuslähtöiset startupit vauhdittavat innovaatioiden kaupallistamista.
Suomen innovaatiojärjestelmässä soveltavalla tutkimuksella on ollut merkittävä rooli tutkimuksen ja liiketoiminnan välimaastossa. Startup-yritysten rooli on luoda talouteen dynamiikkaa ja uudistumista ja edistää kansantalouden kasvua. Vaikka osa startupeista epäonnistuu, kehitetty osaaminen siirtyy innovaatiojärjestelmän kokonaishyödyksi. Startuppien joukossa tutkimuslähtöiset, uudet yritykset ovat merkittävä työkalu siirtää tutkimuslaitoksen soveltavaa tutkimusta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön.
Olemme systemaattisesti kehittäneet kykyä tuottaa korkean teknologian spinoff-yrityksiä. Kaiken kaikkiaan VTT:ltä on syntynyt 42 spinoff-yritystä. Vuonna 2010 perustetun tytäryhtiömme VTT Ventures Oy:n tavoitteena on ollut mahdollistaa riittävä rahoituspohja sekä liiketoimintaosaaminen tutkimuslähtöisiin kaupallistamishankkeisiin. Kahdeksan vuoden aikana VTT Venturesin vauhdittamana uudet yritykset ovat keränneet yhteensä 82 miljoonaa euroa pääomaa. VTT:n avulla syntyneet yritykset uudistavat teollisuutta, luovat uusia työpaikkoja ja kasvua koko Suomelle.
VTT Venturesin tyyppinen toiminta on ollut tuloksellista ja perusteltua. Tutkimuslähtöiset yritykset tarvitsevat kehittymisvaiheessaan kallista ja erikoisosaamista vaativaa infrastruktuuria, kuten tutkimustiloja, vakaata alkuvaiheen rahoitusta sekä tukea liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. VTT:ltä ”spinnanneita” onnistuneita yritysesimerkkejä ovat mm. Focalspec, Minima Processor, Paptic, Spectral Engines, Spinnova ja Tactotek.
Tänä vuonna käynnistämme uudenlaisen teknologiahautomon VTT LaunchPadin. Sen tavoitteena on entisestään vahvistaa toimialoja uudistavien startup-yritysten syntymistä VTT:n tutkimusosaamisen ja keksintöjen pohjalta. VTT LaunchPad tuo yhteen meidän kehittämät teknologiat, VTT:n tutkijat, kokeneet yrittäjät ja liike-elämän asiantuntijat.
Uusien tutkimuslähtöisten yritysten synnyttäminen on yhä keskeisempi osa meidän ja muiden tutkimusorganisaatioiden tehtävää. Tämä vaatii johtamista, selkeitä prosesseja ja mittareita onnistumiselle.
