VTT:n Sip of Science -virtuaalikahveilla pohdittiin 16.4. tieteen ja teknologian roolia koronan aiheuttaman talouskriisin ratkaisemisessa. Aiheesta keskustelivat VTT:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Jenni Santalon kanssa tiedelähtöisiin startuppeihin sijoittavan Voima Venturesin toimitusjohtaja Inka Mero sekä VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Molemmat uskovat tieteen ja teknologian voimaan haasteiden selättämisessä.
Koronavirus on iskenyt lujaa myös Suomen talouteen. Kasvuyrityskentällä sen vaikutukset vaihtelevat toimialan mukaan. Digitaalisuuteen perustuvat yritykset pääsevät vähemmällä, kun taas esimerkiksi elektroniikan komponenttivalmistuksessa niin materiaalien saanti kuin tuotteiden kysyntä kärsivät, sanoo Mero. Jos kassavarat ovat pienet, tilanne voi johtaa rahoitushaasteisiin.
Kriisi on kiihdyttänyt yhteiskuntamme murrosta ja esimerkiksi digiloikkaa. Kasvuyritysten etuna on kyky nopeisiin suunnanmuutoksiin, mutta myös perinteiset sektorit voivat oppia tilanteesta, ottaa käyttöön uusia välineitä ja havaita niiden tehon. Olemme nähneet, että työskentelytavat ja kuluttajatottumukset voivat muuttua nopeastikin.
VTT:llä koronaviruksen vaikutukset näkyivät ensimmäiseksi työarjessa: ahkera matkustaminen vaihtui etätöihin. Kokeellinen työ ja asiakastyö ovat jatkuneet myös poikkeusoloissa. Samalla VTT on tukenut koronakriisin hallintaa uusilla keinoilla – esimerkiksi ajamalla ylös kotimaista suojavarustetuotantoa, Vasara kertoo.
Riskienhallinta ykkösagendalle
Ennalta varautumisen merkitys on kirkastunut kriisin myötä. Yhteen skenaarioon ja suunnitelmaan ei enää voi nojata, vaan on varauduttava eri vaihtoehtoihin. Riskienhallinta on noussut ykkösagendalle yhä useammassa yrityksessä.
Varautuminen on myös tieteen ja teknologian ytimessä. Perustutkimuksessa tehdään asioita, joiden tulevaa käyttötarkoitusta ei vielä tunneta. Silti tiedetään, että näillä keinoilla ratkaistaan yhteiskuntamme keskeisimpiä haasteita nyt ja tulevaisuudessa.
Pandemia on osoittanut, että varautuminen on aloitettava ajoissa. Vie kenties kaksi vuotta ennen kuin koronaan saadaan tehokas rokote. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaiseminen tietyn pisteen jälkeen on huomattavasti hitaampaa ja vie jopa vuosikymmeniä. Siksi ratkaisuja on etsittävä nyt, Vasara painottaa.
Kriisissä piilee kasvun hedelmä
Tiede kriisin ratkaisijana nojaa syväteknologiaan. Tämä viittaa ns. breakthrough-ratkaisuihin, jotka muuttavat maailmaa ja ovat suojattavissa ja kaupallistettavissa. Syväteknologiaa voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla – kasvu ja uudistuminen edellyttävät sitä, Mero toteaa.
Vaikeassa taloustilanteessa on tapana kiristää kulukuria, mutta pidemmän päälle tämä on tie tuhoon. Uuden kehittäminen on entistä tärkeämpää murroksen kiihtyessä ja globaalin kilpailun kiristyessä. Kriisistä toipuminen edellyttää uusien tulonlähteiden löytämistä sekä yrityksissä että koko kansantaloudessa. Myös päätöksenteossa on tukeuduttava entistä vahvemmin tutkittuun tietoon.
Maailman muuttuessa haasteiden ratkaiseminen tarjoaa mahdollisuuksia uuteen bisnekseen. Jos murroksen osaa hyödyntää, nyt voi ottaa suuren loikan eteenpäin. Kriisi myös yhdistää ja tuo esiin ihmisten parhaita puolia. Henkilökohtaisesti olen oppinut luottamaan siihen, että fiksut ihmiset osaavat tehdä fiksuja asioita, Vasara kiteyttää.
