Innovaatiopolitiikka edistää yhteiskunnan uudistumista tukemalla tieteen, teknologian ja innovaatioiden kehitystä. Perinteisesti innovaatiopolitiikan onnistumista on mitattu taloudellisesti. Viime aikoina sillä on alettu nähdä keskeinen rooli myös kestävyyshaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden, ratkaisemisessa.
Keskustelusarjassa tartutaan tähän ajankohtaiseen murrokseen innovaatiopolitiikan keinoin. Kokoonnumme kuukausittain sekä VTT:n että vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa keskustelemaan kestävän innovaatiopolitiikan kysymyksistä. Käsittelemme eri näkökulmia siitä, kuinka innovaatiopolitiikan avulla voi muuttaa maailmaa ihmisten, yhteiskunnan ja planeetan kannalta kestäväksi.
Teamsin kautta järjestettävät tilaisuudet ovat suunnattu kaikille yhteiskuntien ja talouden uudistumisesta sekä innovaatiovetoisista kestävyyssiirtymistä kiinnostuneille. Keskusteluja luotsaa erikoistutkija, TkT Matti Pihlajamaa. Mukana valmisteluissa ovat olleet myös johtava tutkija, dosentti Mika Nieminen sekä TkT, tiimipäällikkö Kirsi Hyytinen VTT:ltä.
Tilaisuudet ja tallenteet:
- Jakso 1: Innovaatiopolitiikan suuret kehityslinjat – historia ja tulevaisuus - katso tallenne täältä
- Jakso 2: Missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käytännöt - katso tallenne täältä
- Jakso 3: Vaikuttavuuden johtaminen kestävyysmurroksessa - katso tallenne täältä
- Jakso 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat - katso tallenne täältä
Tutkimushankkeet COSU (Business Finland) sekä ORSI (Strategisen tutkimuksen neuvosto) tukevat tilaisuuksien toteutusta.
Aiemmat jaksot
31.3. 09:00-10:30
Jakso 1. Innovaatiopolitiikan suuret kehityslinjat – historia ja tulevaisuus
Modernin tiede-ja teknologiapolitiikan voi katsoa alkaneen Suomessa 1960-luvulla. Monet politiikan perustelut, rakenteet ja instrumentit luotiin jo vuosikymmeniä sitten. Mikä vuosien saatossa on muuttunut, vai onko paljon mikään? Onko nykyisin tapetilla oleva missiolähtöinen innovaatiopolitiikka vain vanhan toistoa? Entä mikä on innovaatiopolitiikan tulevaisuus: mihin sitä tarvitaan ja mihin sen tulisi suuntautua? Keskustelusarjan aloittava jakso sisältää luotauksia ja pohdintoja historiasta tulevaisuuteen.
Jakson vieraat:
Pitkän linjan innovaatiopolitiikan tutkija ja kehittäjä sekä Tampereen yliopiston kunniatohtori Tarmo Lemola.
Johtava tutkija ja dosentti Mika Nieminen, joka johtaa innovaatioiden vastuullisuutta ja etiikkaa tutkivaa tutkimusryhmää Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.
Katso jakson 1 tallenne täältä
28.4. 10:00-11:00
Jakso 2. Missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käytännöt
Viimeaikaisissa keskusteluissa innovaatiopolitiikalle on esitetty vaatimuksia suuntautua vahvemmin kohti yhteiskunnallisia kestävyyshaasteita. Näiden vaatimusten täyttämiseksi on kehitetty erilaisia lähestymistapoja, joista missiolähtöinen innovaatiopolitiikka on saanut Euroopassa osakseen merkittävää huomiota. Sarjan toisessa jaksossa pohdimme mitä missiolähtöisyys pitää sisällään, mihin sitä tarvitaan ja mitä haasteita missioiden toteutukseen liittyy.
Jakson vieraat:
Sosiologi Ville Takala (PhD) työskentelee tutkijana sekä vastuullisena johtajana Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa "Towards an Entrepreneurial Welfare State? The Practices of Challenge-Driven Innovation Policies" Hanken Svenska handelshögskolanilla. Takala on tutkinut missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käytäntöjä sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Riina Bhatia (MSc & YTM) työskentelee VTT:llä kestävän tulevaisuuden tutkijana. Bhatia on mukana ”ORSI - Towards Eco-Welfare State” -tutkimushankkeessa ja toimii kestävien ja innovatiivisten julkisen hankintojen asiantuntijana KEINO-verkostossa. Hän on tutkinut mm. julkisten kehityspankkien roolia oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän vauhdittamisessa.
Katso jakson 2 tallenne täältä
25.5. 9:00-10:00
Jakso 3. Vaikuttavuuden johtaminen kestävyysmurroksessa
Innovaatiopolitiikan tavoitteena on tuottaa positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Kun tavoitellut vaikutukset laajenevat kattamaan talouskasvun lisäksi ympäristöllisiä ja sosiaalisia päämääriä, julkinen ohjaus monimutkaistuu. Samalla politiikan vaikuttavuuden arvioinnilta vaaditaan systeemisempää ymmärrystä eri toimijoiden, prosessien ja mekanismien vuorovaikutuksesta. Sarjan kolmannessa jaksossa kysymme, miten laaja-alainen vaikuttavuus saadaan innovaatiopoliittisen päätöksenteon ytimeen.
Jakson vieraat:
Petri Uusikylä (VTT) työskentelee osa-aikaisena tutkimusjohtajana Vaasan yliopistossa ja Frisky & Anjoyn toimitusjohtajana. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus vaativien arviointien, policy-analyysien ja yhteiskuntapoliittisten vaikuttavuustutkimusten tekemisestä. Hän on ollut useiden innovaatiohankkeiden asiantuntijana ja vastuullisena vetäjänä. Hänen viimeaikaisia arviointejaan tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueella ovat mm. Innovaatiomyönteisten sääntelykokeilujen selvitys (TEM 2021), Energiaviraston arviointi (2021), Tukesin arviointi (2022) sekä kiinteistö- ja kaavoitusalan tietojärjestelmähankkeen (RYHTI) kokonaisarviointi (2022). Uusikylä on työskennellyt valtiovarainministeriön budjettiosastolla ja hallinnon kehittämisosastolla ja tuntee näin valtioneuvoston päätöksenteon. Hän on myös julkaisut lukuisia tieteellisiä artikkeleita, opaskirjoja ja tutkimusraportteja innovaatiopolitiikasta, luovien alojen kehittämisestä, sosiaali- ja terveyspolitiikasta, aluekehittämisestä, vaikutusarvioinnista sekä EU:n ohjelmarahoituksesta. Hänen uusin kirjansa on tammikuussa 2023 ilmestyvä: Systeeminen muutos – kohti ilmiölähtöistä ymmärrystä (Into Kustannus).
Kirsi Hyytinen (TkT) toimii VTT:llä Future-proof societies tutkimustiimin vetäjänä ja erikoistutkijana. Hänellä on 20 vuoden kokemus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tutkimuksesta ja kehittämisestä. Hänen keskeiset kiinnostuksen kohteensa liittyvät vaikuttavuuden johtamiseen ja arviointiin, ennakoivan vaikuttavuudenarvioinnin menetelmien kehittämiseen ja arvioinnin merkitykseen systeemisen muutoksen vauhdittajana. Aihepiiriin liittyvät tutkimuksen lisäksi, hänellä on laajaa kokemusta vaikuttavuuden johtamisen käytäntöjen ja mittareiden keittämisestä osana kaupunkien, ministeriöiden, TKI-organisaatioiden ja ekosysteemien strategiatyötä ja johtamista.
Katso jakson 3 tallenne täältä
15.6. 9:00-10:00
Jakso 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat
Kestävyyshaasteiden tultua innovaatiopolitiikan agendalle on vahvistunut ajatus kysyntälähtöisestä innovaatiopolitiikasta, jossa kestävien innovaatioiden syntymistä ja leviämistä pyritään edistämään vahvistamalla niiden kysyntää ja käyttöönoton edellytyksiä. Sen keskeisenä muotona ovat innovatiiviset julkiset hankinnat – uusien kestävien ratkaisujen painottaminen julkisessa ostotoiminnassa ja investoinneissa. Kesäkuun keskustelussa käsittelemme, mikä julkisten hankintojen rooli voi olla kestävyyssiirtymän edistämisessä.
Jakson vieraat:
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén sekä erikoistutkija Ville Valovirta VTT:ltä.
Katso jakson 4 tallenne täältä
