Kunnossapidon merkitys tuotantojärjestelmien sustainabilityn, eli taloudellisen, ympäristöystävällisen ja sosiaalisesti hyväksyttävän toiminnan varmistajana on tunnustettu jo pitkään. Kunnossapito on paljon enemmän kuin vikojen korjaamista, tuotantolaitteiden kunnostamista ja tuotantokatkosten hoitamista. Se on osa yrityksen pitkän aikavälin strategista toiminnansuunnittelua. Hyvin suunnitelluilla ja oikein ajoitetuilla kunnossapitotoimilla voidaan säästää tuotantokustannuksissa, pienentää energiankulutusta, lisätä järjestelmän tehokasta tuotantoaikaa ja varmistaa tuotteen laadun pysyminen halutulla tasolla. Kunnossapidolla on suuri merkitys myös tuotantojärjestelmien työturvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden ylläpitäjänä ja varmistajana.
Samalla kun kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen tuotannossa ja toiminnan kehittämisessä on tullut yhä merkittävämmäksi, on myös kunnossapito muuttunut vikoihin reagoivasta korjaavasta kunnossapidosta yhä enemmän ennakoivaan ja ympäristövaikutukset huomioon ottavaan suuntaan (kuva 1) [1].
Vihreän kunnossapidon (green maintenance) käsitteellä tarkoitetaan kunnossapidon saattamista ympäristöystävällisemmäksi erityisesti kunnossapitotoimista aiheutuvan jätteen määrää vähentämällä ja varmistamalla kunnossapitohenkilöstön työturvallisuutta. Vihreä kunnossapito lähtee liikkeelle jo järjestelmän suunnitteluvaiheesta, jolloin suunnittelijoiden pitää arvioida elinkaaren aikana tehtävien kunnossapitotöiden ympäristövaikutuksia.
Kestävä kunnossapito (sustainable maintenance) puolestaan kattaa laajasti kunnossapidon taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat ja vaikutukset. Yksi tärkeimmistä sosiaalista näkökulmista on työturvallisuus. Kunnossapitotöihin liittyvät työturvallisuushaasteet ovatkin huomattavat, koska hyvin usein kunnossapitotöiden aikana tuotantolaitteiden tavanomaiset turvalaitteet ja valvontajärjestelmät on työn mahdollistamiseksi kytkettävä pois käytöstä. Kunnossapitotöiden turvallistamiseen pitääkin kiinnittää tästä syystä erityistä huomiota.
Kaiken kaikkiaan kestävä kunnossapito on osa koko tuotannon kestävyyttä (kuva 2) [2] ja varsinaisten kunnossapitoprosessien kestävyyteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Ilmeistä on, että jatkossa kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta ja kiertotalouden huomioon ottaminen tuotantoketjujen kaikissa vaiheissa nousevat voimakkaiksi kilpailutekijöiksi tuotteen ja palvelun hinnan rinnalle. Tämä kehityssuunta johtaa siihen, että myös kunnossapitotoiminnan kestävyys tulee entistä enemmän esiin kilpailutekijänä [3].
Miten kunnossapidon sustainabilityä mitataan?
Jotta kestävyyttä voitaisiin pitää kunnossapidon kilpailutekijänä, pitää siihen liittyviin tavoitteiden asentantaan ja mittaamiseen olla selkeät kriteerit ja tunnusluvut. Sementtiteollisuuden kunnossapidon kestävyyttä arvioidessaan Amrina & Aridharma [4] esittivät seuraavat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöindikaattorit, joiden perusteella kunnossapidon sustainabilityä, eli kestävyyttä voidaan arvioida (taulukko 1):
Tarkastelemalla näitä indikaattoreita ja määrittämällä niille painokertoimet, voidaan tunnistaa tärkeimmät tietyn alan kunnossapidon kestävyyteen vaikuttavat tekijät. Menetelmän käyttö suoraan eri palveluntarjoajien keskinäiseen vertailuun ei kuitenkaan ole mahdollista.
Kunnossapidon rooli on yleisesti tunnustettu tuotantojärjestelmän kestävyyden parantamisessa. Kunnossapidon keinoin voidaan säästää huomattavasti mm. prosessin käyttämien hyödykkeiden kulutuksessa. Itse kunnossapitotöiden vaikutuksiin ei ole kuitenkaan kovin paljoa kiinnitetty huomiota. Kestävän toiminnan muuttuessa entistä kokonaisvaltaisemmaksi, myös kunnossapidon toteutuksen vaikutus huomioidaan paremmin. Toiminnan kestävyys on jo nyt monilla teollisuuden toimialoilla kilpailutekijä, joten oletettavaa on, että myös kunnossapitopalveluja käyttävät yritykset tulevat edellyttämään palveluntarjoajilta kestävää toimintatapaa. Yritykset, joilla toiminta on kestävää ja sen osoittamiseen on olemassa toimivat menettelyt, saavat tässä tilanteessa selvän kilpailuedun.
___________________________________________________
1) Jasiulewicz-Kaczmarek, M. (2018) ‘Identification of maintenance factors influencing the development of sustainable production processes - A pilot study’, IOP Conference Series: Materials Science and Engineering, 400(6). Available at: https://discovery.ebsco.com/linkprocessor/plink?id=517edbd0-03f8-354f-bcde-908771842c45 (Accessed: 11 April 2022).
2) Yousif Munadhil Ibrahim, Norsiah Hami and Siti Norezam Othman (2019) ‘Integrating Sustainable Maintenance into Sustainable Manufacturing Practices and its Relationship with Sustainability Performance: A Conceptual Framework’, International Journal of Energy Economics and Policy, 9(4), pp. 30–39. Available at: https://discovery.ebsco.com/linkprocessor/plink?id=8f9d32b8-9355-3557-8569-89823e82a66f (Accessed: 11 April 2022).
3) Eric Levrat and Benoît Iung (2014) ‘Advanced maintenance services for promoting sustainability’, Procedia CIRP. Available at: https://discovery.ebsco.com/linkprocessor/plink?id=a07a3494-dc14-36a9-91fe-e62bb296eaf6 (Accessed: 11 April 2022).
4) D. Aridharma and Elita Amrina (2016) ‘Sustainable maintenance performance evaluation model for cement industry’, 2016 IEEE International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM). Available at: https://discovery.ebsco.com/linkprocessor/plink?id=d81b661b-5955-3291-a6ca-7c94f8c7dc4c (Accessed: 11 April 2022).
