Tekoälyn, robotiikan ja muiden jatkuvasti kehittyvien teknologian sovellusten hyödyntäminen ikääntyvän väestön itsenäisessä kotona asumisessa ja kotiin tuotavissa palveluissa on vasta alkutekijöissään. Tämä hämmästyttää, sillä ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve on ollut jo pitkään tiedossa.
Korona-aika on kuitenkin osoittanut, että hoiva-alakin uudistuu vauhdikkaasti tarpeen vaatiessa: etäyhteydet ja virtuaalihoiva olivat yhtäkkiä kullanarvoisia palveluja ikäihmisistä huolehdittaessa. Korona menee toivottavasti ohitse, mutta tarve uudistaa hoivapalveluja ei.
Teknologia lisää hyvinvointia sote-työssä ja asiakkaan kotona
Hoitopalvelujen tuottamiseen ei kohta enää riitä ihmiskäsiä. Lähihoitajista ja sairaanhoitajista kolmasosa on eläköitymässä kymmenen vuoden sisällä . Samaan aikaan ikääntyvät tarvitsevat kotona yhä enemmän tukea ja palveluja. Ikäihmisten palveluihin tarvitaan noin 45 000 työntekijää lisää – nykyisellä toimintamallilla. Etäyhteyksiin, antureihin, tekoälyyn ja robotiikkaan perustuvat palveluinnovaatiot ja alan kehittyminen voivat houkutella alalle uusia työntekijöitä ja uudet uranäkymät voivat pitää konkareitakin pidempään töissä. Teknologia on uusien palvelumuotojen runsaudensarvi.
Teknologia tukee ikääntyvien omaa aktiivisuutta ja osallistumista, ja lykkää hetkeä, jolloin tarvitaan raskaita hoivapalveluita.
Jo siirryttäessä pelkästään itsenäisestä asumisesta kotihoidon asiakkuuteen ylitetään iso kynnys, jota teknologia voi loiventaa. Ennen kotihoitoa ikäihminen hyötyisi erilaisista varhaisen vaiheen tukipalveluista ja sovelluksista, jotka tukevat henkilön oman toimintakyvyn ylläpitämistä. Digitaaliset palvelut, jo nyt yleistyvät videoyhteydellä toimivat ryhmätoiminta, virtuaalikahvit, omaisvierailut ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen, lisäävät mahdollisuuksia vaikuttaa, saada kokemuksia ja olla osallisena kotoa käsin. Oman hyvinvoinnin ja aktiivisuuden tarkkailu seurantateknologialla antaa tietoa ja motivaatiotakin huolehtia omasta terveydestä vielä tarkemmin.
Tekoälyn avulla enemmän vaikuttavuutta
Kolmanneksi teknologia yksinkertaisesti parantaa laatua ja vaikuttavuutta myös kotiin tuotavissa palveluissa. Ikäihmisen itse keräämää mittausdataa, sensoriteknologiaa ja tekoälyä voitaisiin yhdistää niin, että palvelua saadaan tarjottua oikeaan aikaan, ennaltaehkäisevästi ja yksilöllisesti. Laajasti kerättyä terveys- ja hyvinvointidataa taas tarvitaan tehokkaassa toiminnan johtamisessa, ennakoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Nämä ovat välttämättömiä julkisten palvelujen tuottamisessa.
Teknologiaa tarjoavilla yrityksillä tulee olemaan monta mielenkiintoista tilaisuutta luoda uusia konsepteja ja nähdä ideansa realisoituvan kotona asumisessa ja kotihoidon käytössä. Nyt vauhdikkaasti yleistyvät virtuaalihoitopalvelut, lääkejakelurobotit ja etämonitorointilaitteet ovat vasta ensimmäisiä askeleita kotona asumisen digitalisaatiossa. Vaikka hoivarobotiikan kovin hype on mennyt jo ohi, kehitystyötä tehdään edelleen ja esimerkiksi keskusteleva tekoäly ja sosiaalinen robotiikka tuovat jälleen uudenlaisia kokeiluja kotiympäristöönkin. Myös sote-alan ulkopuolella tapahtuvan robotiikan kehittäminen tulee hyödyttämään kotona asumista: automaattiajoneuvot, etäohjatut liikkuvat robotit sekä ympäristöön ja rakennuksiin liitetyt anturit ja toimilaitteet voidaan hyödyntää turvallisen liikkumisen palveluina muistisairaille ja heikosti liikkuville asukkaille.
Nämä konseptit eivät hyödytä vain kotimaassa: kansainvälinen tarve kekseliäille, luotettaville ja loppukäyttäjien hyväksymille palveluille on valtava.
Kotiin tuotavia palveluita ja kotona asumista on uudistettava yhdessä
Teknologian ja digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen itsenäisen kotona asumisen tukemisessa ja kotiin tuotavien palvelujen tuottamisessa ei tapahdu itsessään. Ikääntyvän väestön hoivatarve ja julkisten palvelujen tuottaminen on koko yhteiskunnan asia, ja eri osapuolten näkökulmat on otettava palvelujen uudistamisessa huomioon. Asiakkaat itse ja heidän lähipiirinsä on otettava mukaan kehittämään ja kokeilemaan uusia palveluita ja suunnittelemaan niiden käyttöönottoa. Sote-ammattilaisten teknologiaosaamisesta on huolehdittava. On kehitettävä uudenlaisia sote-ammattilaisrooleja kuten kotihoitaja, jonka tehtäviin kuuluu seurata etäyhteyksien ja monitoroinnin kautta asiakkaiden tilannetta ja ohjata tietoa eteenpäin fyysisiä käyntejä tekeville hoitajille. Uudet kotihoidon työnkuvat sekä yllä mainitut varhaisen vaiheen palvelut uudistavat koko kotihoidon tuottamisen prosessia laajamittaisemmin teknologiaa hyödyntäväksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjaama Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma on toiminut merkittävänä alustana keskusteluille, verkottumiselle ja yhteistyölle pohdittaessa teknologian roolia sote-sektorilla ja erityisesti kotona asumisessa. Ohjelmassa on jo muotoiltu kansallista toimintamallia ja tietojärjestelmäkokonaisuutta, ns. KATI-mallia, teknologian laajamittaiseksi hyödyntämiseksi kotona asumisen palveluissa . Malli alkaa muuttua todeksi, kun sitä sovelletaan ja toteutetaan edelleen yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Hyteairo-ohjelma kutsuu asiakkaat, hoitoalan ammattilaiset, sote-organisaatiot, teknologiayritykset ja koulutus- ja tutkimustoimijat mukaan: viedään yhdessä digitalisaatio kotona asumiseen.
