Tulevaisuudessa droonit toimittavat paketit kotiin sekä auttavat maanviljelyssä ja rakennustyömailla. Kehitys tulee olemaan nopeaa näiden sovellusten osalta, kun Euroopan perussäännöt ja turvalliset ilmatilakäytännöt (U-space) luodaan miehittämättömien ilma-alusten osalta. Alan edistysaskelia vauhdittavat esimerkiksi tarve vähentää liikenteen ja logistiikan päästöjä sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.
Kirjoittanut Hannu Karvonen, Vadim Kramar, Timo Lind ja Petri Mononen
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Fintraffic isännöivät U-space Stakeholder Networkin (englanniksi) viimeisimmän tapaamisen Helsingissä 26.1. Eurocontrolin verkoston koordinaattori Munish Khurana ajoitti tämän tapahtuman päivään, jolloin EU:n U-space-sääntely tuli voimaan. Tapahtumalla juhlistettiin myös aiempaa Drones Helsinki Declaration -julistusta (englanniksi), joka aloitti U-space-termin käytön vuonna 2017, kuten Eurocontrolin Andrew Hately tapahtumassa muistutti.
U-space on järjestelmien järjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tulevaisuuden ilmaliikenteen turvallinen toiminta. Tämä koskee myös miehittämättömiä ilma-aluksia eli lentäviä drooneja. EU-jäsenvaltiot suunnittelevat perustavansa nk. U-space-ilmatiloja, jotka sisältävät erilaisiin digitaalisiin ja automatisoituihin toimintoihin pohjaavia ilmatilanhallintapalveluja. Käytännössä ne tukevat tietyllä alueella tapahtuvaa turvallista ja tehokasta ilmatilanhallintaa.
U-space-toimijoiden tapahtumassa kuultiin asiantuntijoiden arvioita uudesta Euroopan komission droonistrategiasta, Droonistrategia 2.0 – Älykäs ja kestävä miehittämättömien ilma-alusten eurooppalainen ekosysteemi, sekä kokemuksia eri maista. Tapahtumaan saapui liki 160 eurooppalaista osallistujaa sekä vieraita Yhdysvalloista ja Israelista. He keskustelivat erilaisista U-space-aiheista, käsittelivät aihepiirin tulevaisuuden suunnitelmia sekä osallistuivat aktiivisesti tilaisuuden työpajoihin.
Tapahtuman kohokohdat
Kun Pasi Nikama Fintrafficilta ja Munish Khurana olivat avanneet tapahtuman, Joachim Lücking Euroopan komission DG Movesta esitti päivityksen Droonistrategia 2.0:sta. Hän korosti strategian kehittämisprosessia ja tulevia vaiheita strategian lippulaivakohteiden toteuttamisessa. U-space-verkoston jäsenet muodostavat keskeisen sidosryhmän, joka voi avustaa näiden toteutuksessa. Stephane Vaubourg Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastolta (EASA) jatkoi siitä, miten U-space on nyt muuttumassa ajatuksista toiminnaksi. Käytännössä EASA työskentelee jäsenmaiden kanssa ja tukee U-spacen lainsäädäntökehyksen muuntamista konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Ohjelma jatkui kolmen suomalaisen puhujan voimin. Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Koronen valaisi Suomen digitalisoitumisen edistynyttä valmiutta ja kypsyyttä. Suomi onkin ensimmäisellä sijalla maailmassa Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan DESI-indeksillä. Korhonen korosti kuitenkin sitä, että digitaalisen infrastruktuurin liiketoimintamalli on haaste Suomellekin. Kysymys kuuluu: kuka maksaa ja miten?
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti, että Suomen maantieteellisen luonteen vuoksi alueellinen ilmaliikkuvuus on aivan olennaista. Siksi droonien käyttö tulevaisuudessa tärkeimpien palveluiden takaamisessa on meille todella tärkeää. Ministeri Harakka painotti myös sitä, että Suomeen tarvitaan asiaankuuluva osaamiskeskus, ja alan innovaatiotoiminnalle tarvitaan soveltuva rahoitus.
Lopuksi Petri Mononen VTT:ltä esitteli Suomen U-space-tutkimustoimintaa sekä haastoi Euroopan unionin aihepiirin nykytilan ja rahoitusprosessit. VTT keskittyy hankkeissaan useaan EU:n Droonistrategia 2.0:n lippulaivatoimeen, joihin kuuluu mm. U-spacen kehitysympäristöt sekä droonien siviili-sotilassynergiat.
Työpajat
Lounaan jälkeen järjestettiin kolme samanaikaista työpajaa. Ne keskittyivät seuraaviin aiheisiin:
- U-spacen operointikonsepti (U-Space Concept of Operation)
- Kyberturvallisuus (Cyber security)
- Synergiat siviili-, turvallisuus- ja puolustuspuolien kyvykkyyksien välillä U-space-testikeskuksien osalta (Synergies between civil, security and defence industry capabilities related to U-Space test centres)
Työpajojen tulokset olivat toisaalta tarpeeksi yleisiä, että ne voidaan jakaa eteenpäin sääntelijöille, tutkijoille ja päätöksentekijöille. Toisaalta tulokset olivat myös tarpeeksi konkreettisia erinäisiä käytännön toimenpiteitä varten. Kehitystä saadaan aikaan tulevina kuukausina.
U-space Stakeholder Network -tapaamisen ja U-space Concept of Operation -työpajan nauhoite on saatavilla YouTubessa.
Miltä U-spacen tulevaisuus näyttää?
Alla on eritelty viisi tapahtumassa tunnistettua askelta U-spacen jatkokehittelylle:
- U-space-sääntely on nyt voimassa ja EU-maat työskentelevät kansallisten lainsäädäntöjen toimeenpanon kanssa.
- Kaupallisten U-space-ilmatilojen odotetaan avautuvan tulevaisuudessa kaikissa EU-maissa. Aihepiirissä johtavat maat aloittavat toiminnan.
- EU-sidosryhmät jatkavat kehitystyötä U-spacen toiminnan operointikonseptin (U-Space Concept of Operation) kanssa CORUS-XUAM -hankkeen jälkeen, vaikka sen käytännön organisoimisesta ei vielä olekaan sovittu.
- U-space-ratkaisuiden kyberturvallisuus on tärkeää ja tämänhetkistä lähestymistapaa ja olemassa olevia standardeja ja vaatimuksia hienosäädetään samalla kun tunnistetaan uusia kehityskohteita.
- U-space-testikeskukset ja -alueet tulevat muodostamaan eri sidosryhmien kokoonpanon, joka vaatii sitoutuneita järjestelyjä.
EU:n Droonistrategia 2.0 käynnistää uuden innovatiivisen ilmailuliikenteen ajan Euroopassa. U-spacen lainsäädäntökehys on yksi olennainen askel eteenpäin.
VTT jatkaa U-spacen kehittämiseen, syntyviin teknologisiin innovaatioihin, uusiin ilma-alusratkaisuihin sekä erilaisiin ilmaliikkuvuuden muotoihin panostamista. Olkaa yhteydessä, tämä tehdään yhdessä!
Pääkuva: Miikka Hult
