Hallitusneuvottelijoilla on ollut kiperä tehtävä miettiä, kuinka Suomen hyvinvointi turvataan tulevaisuudessa: kuinka tasapainottaa taloutta ja edistää uusia kasvun moottoreita. Hallitusohjelmassa on oivallisesti tunnistettu, että tutkimuskentän ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö tukee TKI-rahoituksen kansantaloudellista vaikuttavuutta. Yhteistyöllä on mahdollista luoda uusia tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Tämä luo erinomaiset lähtökohdat, seuraavaksi tarvitaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden ripeää toimeenpanoa.
Suomen talous kääntyy kasvuun tieteellisillä läpimurroilla ja niihin pohjautuvilla innovaatioilla. Puhdas siirtymä on Suomelle merkittävä mahdollisuus. Globaalit haasteet ja julkisen talouden tasapainottaminen edellyttävät merkittäviä TKI-investointeja. Miten käytännössä voimme varmistaa Suomen TKI-järjestelmästä suurimman vaikuttavuuden? Tämä onnistuu, kun julkinen rahoitus kannustaa yrityksiä lisäämään investointejaan Suomeen ja tutkimustoimijat ja yritykset lisäävät yhteistyötään. Hallitusohjelma antaa hyviä eväitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Neljän prosentin T&K-tavoitteeseen sitoutuminen on tärkeä viesti niin tutkimuskentälle kuin elinkeinoelämälle. Hallitusohjelman mukaan “T&K-rahoituksen kansantaloudellista vaikuttavuutta nostetaan painottamalla tutkimus-yritys -yhteistyöhön kohdentuvaa rahoitusta sekä rahoittamalla yhteiskäyttöisiä TKI-infrastruktuureja.” Linjaus on erinomainen. Suomeen tarvitaan vahvan osaamisen ja tutkimuksen lisäksi tehokas jatkopolku osaamisen jalostamiseksi innovaatioiksi eli silloitus akateemisemman perustutkimuksen ja tutkimustulosten kaupallistamisen välille. TKI-investointien lisäksi on huolehdittava myös tarvittavien osaajien saatavuudesta niin kouluttamisen kuin ulkomaisten osaajien houkuttelun kautta.
Hallituksella on nyt oiva paikka rakentaa maailman kunnianhimoisin TKI-järjestelmä.
Hallitusohjelman TKI-kirjauksissa on myös muuta kannatettavaa. TKI-lisärahoitusta kohdennetaan mm. tutkimuslaitoksille sekä kilpailtuun rahoitukseen parlamentaarisen TKI-työryhmän suositusten mukaisesti. EU-ohjelmat ovat yhä tärkeämpiä tutkimuksen ja innovaatioiden mahdollistajia ja toimijoiden verkottajia. On ilahduttavaa, että hallitusohjelmassa tunnistetaan EU-rahoitusohjelmien potentiaali ja asetetaan tavoitteeksi Suomeen ohjautuvan EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistaminen.
Hallitusohjelmassa on lisäksi lukuisia mainintoja eri teknologioista ja niiden kehittämisestä. Hallitus mm. turvaa edellytykset kvanttilaskennan laaja-alaiseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, sillä kvanttilaskenta tulee olemaan merkittävä muutoksen ajuri kaikilla teollisuudenaloilla. Sitä voidaan hyödyntää mm. lääkekehityksessä ja erilaisten materiaalien mallinnuksessa. Oikeilla toimenpiteillä Suomesta voidaan rakentaa yksi Euroopan tärkeimmistä kvanttikeskittymistä.
Hallituksella on nyt oiva paikka rakentaa maailman kunnianhimoisin TKI-järjestelmä. Hallitusohjelman toimien ohella se edellyttää, että Suomi tekee rohkeasti strategisia valintoja sekä panostaa vahvoihin osaamiskeskittymiin ja lupaavimpiin teknologiaosaamisen alueisiin, joissa Suomella on globaalisti ainutlaatuista osaamista. Esimerkkejä tällaisista aloista ovat mm. langattomat tietoverkot (5G/6G), tekoäly, kvanttiteknologia ja mikroelektroniikka, bioteknologia ja uudet materiaalit sekä yhteiskunnan sähköistyminen. Näissä kaikissa Suomella on erityisosaamista ja kykyä tarjota ratkaisuja globaaleille markkinoille.
Me VTT:llä olemme jo käärineet hihat! Alkuvuodesta julkaisimme seuraavalle kolmelle vuodelle viisi uutta tutkimusinvestointia, jotka edistävät ilmastotavotteiden saavuttamista, resurssiviisautta ja huoltovarmuutta sekä samalla kiihdyttävät yritysten uudistumista ja kilpailukykyä. Lisäksi edistämme kansallista aloitetta mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova-pilotointiympäristön rakentamiseksi.
